Nykymaailmassa Pergamonin teatteri:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille henkilöille. Pergamonin teatteri on onnistunut vangitsemaan kaiken ikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion joko yhteiskuntavaikutuksensa, populaarikulttuurinsa tai tieteellisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Pergamonin teatteri:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen kehitystä ajan mittaan, sen vaikutusta nykyään ja sen olemassaolon mahdollisia seurauksia tulevaisuudessa. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Pergamonin teatteri:stä ja tarjoamalla lukijalle täydellisen ja rikastuttavan yleiskatsauksen tästä kiehtovasta aiheesta.
Pergamonin teatteri | |
---|---|
Pergamonin teatteri. |
|
Sijainti | Pergamonin arkeologinen alue, Bergama, İzmir, Turkki |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | kreikkalainen teatteri |
Valmistumisvuosi | n. 225–200 eaa. |
Pergamon ja sen monikerroksinen kulttuurimaisema |
|
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Pergamonin teatteri on antiikin aikainen kreikkalainen teatteri Pergamonissa Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa. Se sijaitsee poikkeuksellisen jyrkässä rinteessä kaupungin akropoliin länsisivulla, ja on osa Unescon maailmanperintökohdetta Pergamon ja sen monikerroksinen kulttuurimaisema.[1][2][3][4][5]
Pergamonin teatteri rakennettiin hellenistisellä kaudella attalidien hallitsijasuvun valtakauden alkuvaiheessa noin vuonna 225–200 eaa. Se laajennettiin lähes lopulliseen muotoonsa Eumenes II:n aikana noin vuonna 197–159 eaa. Viimeiset muutokset teatterirakennukseen tehtiin roomalaisella kaudella 100-luvulla jaa.[2]
Pergamonissa oli myös lukuisia muita teattereita. Yksi teatteri oli Asklepieionin yhteydessä ja pieni odeion Pergamonin gymnasionin yhteydessä. Kaupungissa oli myös roomalainen amfiteatteri ja roomalainen teatteri.[1][6]
Teatterin ja sen ympäristön arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1878, ja niitä on suoritettu myös vuosina 1900–1913 ja 1927–1936 sekä edelleen vuodesta 1954 eteenpäin.[2]
Teatteri sijaitsee Pergamonin korkean akropoliin jyrkässä länsirinteessä Athenen temppelin länsipuolella ja Trajanuksen temppelin eteläpuolella. Se on tyypillinen kreikkalainen katsomoltaan viuhkanmuotoinen teatterirakennus, jonka keskellä on pyöreä orkhestra. Orkhestran halkaisija on noin 21 metriä.[1][2]
Rakennuspaikan haasteellisuuden vuoksi teatteri poikkeaa kuitenkin muodoltaan monella tavalla tyypillisestä kreikkalaisesta teatterista. Teatterin katsomo, jonka halkaisija on noin 80 metriä, ei ole normaalin katsomon tapaan puoliympyränmuotoinen vaan vajaampi rinteen muodon vuoksi. Rinteen jyrkkyyden vuoksi katsomo on kreikkalaiseksi teatteriksi poikkeuksellisen jyrkästi porrastettu, mikä tekee siitä jyrkimmän kaikista antiikin ajan teattereista.[6] Katsomossa on 78 penkkiriviä, joista ylin sijaitsee noin 36 metriä orkhestrasta ylärinteeseen. Penkkirivit on jaettu kolmeen osaan kahdella poikittaissuuntaisella käytävällä (diazomata). Pystysuuntaiset porraskäytävät (klimakes) jakavat alaosan seitsemään lohkoon (kerkides) ja kaksi ylintä osaa kuuteen lohkoon. Katsomossa on ollut tilaa noin 10 000 hengelle. Marmorista rakennettu kuninkaallinen aitio sijaitsi katsomon toisessa osassa juuri alimman diazoman yläpuolella. Teatterista on hyvä näköala kauas kaupungin ympäristöön.[1][2][3][4][5]
Teatterin näyttämörakennus eli skene sijaitsi noin 246,5 metriä pitkällä ja 17,4 metriä leveällä terassipengerryksellä. Rakennelma oli alun perin puusta ja purettiin tai laitettiin kasaan esitysten jälkeen, jotta pengerrystä voitiin käyttää katuna. Sitä varten pengerryksessä oli 64 nelikulmaista reikää puupylväille. Kun skene oli purettuna, reiät täytettiin väliaikaisesti kivilaatoilla. Rakennelma uusittiin 100-luvulla eaa. edelleen puusta rakennettuna sellaiseksi, että sitä voitiin siirtää. Nyt siihen kuului myös proskenion. Roomalaisella kaudella rakennukseen tehtiin lisäyksiä marmorista.[1][3][5]
Katuna toimineen pengerryksen sisäänkäynti oli eteläpäässä olleen, hellenistisellä kaudella rakennetun portin kautta. Teatterin eteläpuolella kadun itälaidalla eli ylärinteen puolella oli doorilaista tyyliä edustanut stoa eli pylväshalli. Alarinteessä oli kolmikerroksinen rakennus, jonka ylin kerros muodosti toisen stoan kadun länsilaidalle. Kadun pohjoispäässä sijaitsi Dionysoksen temppeli.[1]