Perhesuunnittelu

Tässä artikkelissa käsittelemme ongelmaa Perhesuunnittelu:stä, joka on saanut suurta merkitystä viime vuosina. Perhesuunnittelu on aihe, joka on herättänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostusta, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Perhesuunnittelu:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyisiin vaikutuksiin. Samoin analysoimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, joita on kehitetty tämän aiheen ympärille, jotta voimme tarjota laajan ja täydellisen näkemyksen Perhesuunnittelu:stä. Tämä on epäilemättä jännittävä aihe, joka lupaa synnyttää rikastuttavaa keskustelua ja valaista peruskysymyksiä nykyisen todellisuuden ymmärtämiseksi.

Tämä artikkeli käsittelee perhesuunnittelua yksittäisen perheen tasolla. Syntyvyyden säännöstely käsittelee aihetta yhteiskunnan näkökulmasta.

Perhesuunnittelu on yksilön tai pariskunnan vaikuttamista lastensa määrään ja syntymäaikoihin. Sen menetelmiä ovat ehkäisy ja tahattoman lapsettomuuden hoito.[1] Perhesuunnittelun tarkoituksena on muun muassa ehkäistä köyhyyttä, parantaa koulutusta, terveyttä, työllisyyttä ja kestävää kehitystä.[2]

Perhesuunnittelu on ihmisoikeus.[3] Ihmisoikeussopimusten mukaan miehillä ja naisilla on yhtäläiset oikeudet vapaasti päättää lastensa lukumäärästä ja syntymisajoista sekä mahdollisuus oikeuden harjoittamisen edellyttämään tietoon, opetukseen ja välineisiin.[4]

Ehkäisyyn liittyvä tieto ja palvelut ovat tärkeitä ihmisoikeuksien ja terveyden takia.[1] Köyhimmillä pariskunnilla on korkein hedelmällisyys, pienin ehkäisyn käyttö ja suurin tyydyttämätön ehkäisyn tarve.[5] Ehkäisyn käyttö vähentää raskauteen liittyviä terveysriskejä naisille ja erityisesti teini-ikäisille tytöille. Lapsikuolleisuuden riski pienenee, kun sisarusten syntymäaikojen väli kasvaa vuosissa.[6] Perhesuunnittelusta on hyötyä yksilön sosioekonomiselle asemalle, koska lapsen kasvattaminen vaatii paljon taloudellisia, ajallisia ja sosiaalisia resursseja.[7][8] Lapsettomilla pariskunnilla on merkittävästi enemmän varallisuutta kuin pariskunnilla, joilla on lapsia.[9][10] DINK-pariskunnilla on myös 4 kertaa vähemmän rahaan liittyvää stressiä verrattuna lapsia omaaviin pariskuntiin.[11]

Kehitysmaissa lapsiluku on pienentynyt, kun seksuaalikasvatus ja tyttöjen ja naisten koulutus ovat yleistyneet. Vanhempien ei sielläkään tarvitse tehdä lapsia tulevaisuuden elättäjiksi. Väestönkasvun rajoittamisella on iso vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.[12]

Suomessa ehkäisyneuvonta on kuntien vastuulla. Kunnat tekevät sitä joko perhesuunnitteluneuvoloissa tai terveyskeskuksissa.[13]

Madagaskarissa terveystyöntekijä kertomassa perhesuunnittelusta.

Suunnittelemattomat raskaudet

Suunnittelemattomat raskaudet voivat aiheuttaa korkeamman syntyvyyden kierteen, joka voi johtaa äidin matalampaan koulutustasoon ja heikompaan työllisyyteen, ja jotka voivat myös periytyä sukupolvien yli.[14]

Maailmanlaajuisesti lähes puolet kaikista raskauksista on suunnittelemattomia eli vahinkoraskauksia. Yli 60 prosenttia suunnittelemattomista raskauksista päättyy aborttiin. Merkittäviä syitä vahinkoraskauksiin ovat tiedon (perhesuunnittelun) puute, sopivien ehkäisymenetelemien heikko saatavuus, naisten itsemääräämisoikeuteen kohdistuvat stigmat, seksuaalinen väkivalta ja köyhyys.[15] Suomalaisista alle 20-vuotiaista abortin hakijoista yli 40 % ei ollut käyttänyt ehkäisyä ennen keskeytykseen päätynyttä raskautta (Stakes 2006). Tanskassa alle 20-vuotiaiden raskauksista 86 % on suunnittelemattomia (Vikat ym. 2002).[16]

Maailmanlaajuisesti on suuria eroja perhesuunnittelun toteutumisessa. Isoimmat eroavaisuudet ovat Latinalaisessa Amerikassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, joissa esiintyy 41-107 ja 49-145 suunnittelematonta raskautta 1000 naista kohti.[17]

Yhdysvalloissa 14 % vuosina 1982-2010 syntyneistä oli ei-toivotuista raskauksista eli äiti ei halunnut raskautta silloin eikä milloinkaan tulevaisuudessa.[18] Yhdysvalloissa uuden lapsen synnyttäminen on yksi merkittävimmistä syistä, joka aiheuttaa naisten köyhyyttä.[19]

Naiset, joilla on suunnittelematon raskaus, viivyttelevät todennäköisemmin terveyspalveluihin hakeutumista, kokevat enemmän väkivaltaa ja heillä on enemmän mielenterveysongelmia. Lapsilla, jotka ovat syntyneet tahattoman raskauden seurauksena, on lisääntynyt riski saada henkisiä ja fyysisiä terveysongelmia, ja heillä on todennäköisemmin haasteita koulussa.[20]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Contraception (monin paikoin siteerattu määritelmä: "Family planning allows people to attain their desired number of children, if any, and to determine the spacing of their pregnancies. It is achieved through use of contraceptive methods and the treatment of infertility.") WHO. Viitattu 1.11.2021.
  2. ↑ Engaging the Poor in Poverty Reduction: What Is the Role of Family Planning? Population Reference Bureau. Viitattu 17.1.2025.
  3. ↑ Family planning is a human right United Nations Population Fund. Viitattu 17.1.2025.
  4. ↑ Convention on the Elimination of All Forms of Discrimination against Women New York, 18 December 1979 OHCHR. Viitattu 22.1.2025.
  5. ↑ Prata, Ndola: Making family planning accessible in resource-poor settings National Library of Medicine. Viitattu 22.1.2025.
  6. ↑ Family planning/contraception methods WHO. Viitattu 22.1.2025.
  7. ↑ It’s getting more expensive to raise children. And government isn’t doing much to help. Brookings.edu. Viitattu 17.1.2025.
  8. ↑ Parents Lose This Many Nights of Sleep During Baby’s First Year The Bump. Viitattu 17.1.2025.
  9. ↑ DINKs earn an average salary of $138,000/year — nearly 7% more than dual-income couples with kids — but are way less likely to own a home. Here’s why and what it means Yahoo! Finance. Viitattu 22.1.2025.
  10. ↑ It pays to be a DINK: ‘Double Income, No Kids’ couples have $150,000 more to their name than couples with children Fortune. Viitattu 22.1.2025.
  11. ↑ No kidding: ‘DINKs’ are four times less stressed about money than parents New Orleans City Business. Viitattu 22.1.2025.
  12. ↑ Yksi asia on ihmiskunnan kohtalonkysymys, mutta silti siitä ei halua puhua kukaan – Miksi väestönkasvusta tuli ilmastokeskustelun tabu? Yle. 2019. Viitattu 1.11.2021.
  13. ↑ Terveyden edistämisen laatusuositus. (s. 60) Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. 2006. Viitattu 1.11.2021.
  14. ↑ High rates of unintended pregnancies linked to gaps in family planning services: New WHO study WHO. Viitattu 22.1.2025.
  15. ↑ Nearly half of all pregnancies are unintended—a global crisis, says new UNFPA report United Nations Population Fund (UNFPA). Viitattu 17.1.2025.
  16. ↑ Kun raskauden ehkäisy epäonnistuu Aikakauskirja Duodecim. Viitattu 17.1.2025.
  17. ↑ First ever country level estimates of unintended pregnancy and abortion WHO. Viitattu 22.1.2025.
  18. ↑ Intended and Unintended Births in the United States: 1982–2010 National Health Statistics Report. Viitattu 17.1.2025.
  19. ↑ "Having a baby is a leading cause of poverty spells in the United States." Politifact. Viitattu 22.1.2025.
  20. ↑ Reduce the proportion of unintended pregnancies — FP‑01 U.S. Department of Health and Human Services.. Viitattu 17.1.2025.