Perpetua

Nykymaailmassa Perpetua:stä on tullut tärkeä aihe laajalle yhteiskunnalle. Ilmestymisestään lähtien Perpetua on aiheuttanut suuren vaikutuksen eri alueilla, synnyttänyt keskusteluja, keskusteluja ja ristiriitaisia ​​mielipiteitä. Sen vaikutus on ylittänyt rajoja ja on herättänyt kiinnostuksen aiheen asiantuntijoissa sekä väestössä yleensä. Sen merkityksellisyyden vuoksi on tärkeää analysoida yksityiskohtaisesti ja objektiivisesti kaikki Perpetua:een liittyvät näkökohdat ja ymmärtää sen vaikutukset, seuraukset ja mahdolliset ratkaisut. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Perpetua-ilmiötä sen alkuperästä nykyiseen tilanteeseen. Tavoitteena on tarjota täydellinen ja rikastuttava näkökulma tähän maailmanlaajuisesti kiinnostavaan aiheeseen.

Perpetua
Nimipäivä  
– suomenkielinen –
– ruotsinkielinen –
– ortodoksinen –
Muunnelmia Perpetu, Perpettua, Tua [1][2]
Nimen alkuperä lat. ’kestävä, ainainen’

Perpetua on latinalainen naisen etunimi, joka merkitsee ’kestävää’, ’ainaista’ ja ’pysyvää’.[2] Kristillisessä perinteessä se tunnetaan pyhimysnimenä: sekä katolisen että ortodoksisen kirkon suuresti kunnioittama marttyyri Perpetua heitettiin villieläinten joukkoon karthagolaisessa amfiteatterissa vuonna 203.[3][4][5]

Perpetua-nimi oli mukana Suomen almanakassa vuosina 1705–1928. Nimipäivä oli 7. maaliskuuta eli samana päivänä, jolloin Suomen katolinen kirkko viettää karthagolaismarttyyrien Perpetuan ja Felicitaksen muistopäivää.[1][3][4]

Digi- ja väestötietoviraston mukaan Suomessa on tilastoitu vuoteen 2020 mennessä alle 40 Perpetua-nimistä naista.[6]

Tunnettuja Perpetuoita

Pyhää Perpetuaa esittävä mosaiikki.
  • Perpetua (k. 203), karthagolainen varhaiskristillinen marttyyri

Lähteet

  1. ↑ a b Nivanka, Eino: Suomalaisen almanakan nimipäivät ja kiinteät juhlapäivät vuosina 1705–1955 – Kustaa Vilkuna, Eino Kaskimies, Gösta Hedström & Eino Nivanka (toim.) Suomen almanakan juhlakirja, s. 246. Helsinki: Helsingin yliopisto & Weilin+Göös, 1957.
  2. ↑ a b Vilkuna, Kustaa: Etunimet, s. 234. (Viides painos. Toim. Pirjo Mikkonen) Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-18892-6
  3. ↑ a b Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, s. 177. (Kolmas tarkistettu painos. Toim. Raisa Vuohelainen) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4
  4. ↑ a b Nguyen, Tri: Kuukauden pyhimys: pyhät Perpetua ja Felicitas, marttyyrit (7.3.) 4.3.2020. Pyhän Ristin seurakunta. Viitattu 31.12.2020.
  5. ↑ Karthagon pyhät marttyyrit Perpetua, Felicitas, Revocatus, Saturus, Saturninus, Secundus, Jucundus, Artaxius ja Quintus Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 31.12.2020.
  6. ↑ Nimipalvelu: Etunimitilasto (hakusana ”Perpetua”) 28.12.2020. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 31.12.2020.