Perttelin kirkko

Nykymaailmassa Perttelin kirkko on ongelma, josta on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnassa. Perttelin kirkko on syntymästään lähtien ollut keskustelun ja kiinnostuksen kohteena, synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt uteliaisuutta niin asiantuntijoissa kuin maallikoissakin. Perttelin kirkko on vakiinnuttanut asemansa maailmanlaajuisesti kiinnostavana aiheena joko arkielämään kohdistuvan vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai eri alueiden vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Perttelin kirkko:n eri puolia ja keskustelemme sen tärkeydestä nykyisessä kontekstissa.

Tämä artikkeli kertoo kirkosta Perttelissä Salossa. Laitilassa on Soukaisten Pyhän Perttelin kirkko.
Perttelin kirkko
S:t Bertils kyrka
Sijainti Pertteli, Salo
Koordinaatit 60°26′49.1″N, 023°15′01.5″E
Seurakunta Salon seurakunta
Rakentamisvuosi noin 1500–1520
tapuli 1730
Materiaali harmaakivi
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Perttelin kirkko (ruots. S:t Bertils kyrka) on keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee Salossa, entisen Perttelin kunnan alueella. Kivikirkko rakennettiin todennäköisesti noin vuosina 1500–1520.[1]

Kellotapuli, ulkoasu on vuodelta 1889.
Perttelin kirkko, sankarihaudat
Ellette usko ette kestä Jes. 7:9

Harmaakivisen kirkon asehuone on rakennettu vuonna 1750. Alkuperäinen sakaristo on purettu, nykyinen on vuodelta 1828. Kirkon ikkunoita on suurennettu vuonna 1881.[2]

Perttelin alttaritaulu on Robert Wilhelm Ekmanin Kristus Getsemanessa vuodelta 1870.[3]

Erillinen kellotapuli on rakennettu vuosina 1729–1730, sen alaosa on kiveä ja yläosa puuta. Runsaat sata vuotta myöhemmin vuonna 1840 sekä ala- että yläosaa korotettiin. Tapulin yläosa tuhoutui tulipalossa vuonna 1888. Se korjattiin uusgoottilaiseen muotoon vuonna 1889, suunnittelijana oli arkkitehti Helge Rancken.[3]

Museovirasto on määritellyt Perttelin kirkkomaiseman ja Perttelin kirkolle Uskelan Isokylän emäkirkon sivuitse johtavan historiallisen Hiidentien yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[4]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 136–138. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
  2. ↑ Perttelin kirkko Salon seurakunta. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 18.4.2014.
  3. ↑ a b Perttelin kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto. Viitattu 18.4.2014.
  4. ↑ Perttelin kirkkomaisema ja Hiidentie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla