Perttula (Nurmijärvi)

Nykymaailmassa Perttula (Nurmijärvi):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Perttula (Nurmijärvi):n merkityksen ovat tunnustaneet eri alojen asiantuntijat, jotka ovat korostaneet sen vaikutusta moderniin yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Perttula (Nurmijärvi) on herättänyt keskustelua ja pohdintaa sen vaikutuksesta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Perttula (Nurmijärvi):n merkitystä ja vaikutuksia analysoimalla sen eri ulottuvuuksia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.

Perttulan kioski Lopentien varrella.

Perttula (ruots. Bertby) on kylä, joka sijaitsee Nurmijärvellä. Kylästä on matkaa kirkonkylälle noin seitsemän kilometriä ja Klaukkalaan noin kahdeksan kilometriä. Kylän halkaisee kahteen osaan Lopentie, joka kuuluu kunnan vilkkaimmin liikennöityihin tiestöihin. Kylällä on aktiivista harrastustoimintaa: mm. paikallinen Nuorisoseura järjestää lapsille sählyvuoroja, ratsastusyritykset tarjoavat erilaisia hevosiin liittyviä palveluita. Perttulassa on myös vapaaehtoinen palokunta, jossa on nuorille oma ryhmä (10-vuotiaista ylöspäin). Se toimii aktiivisesti kouluaikoina keskiviikkoiltaisin kello 18–20.

Perttula on elinkeinorakenteeltaan maatalouteen keskittynyt, maiseman muodostavatkin kumpuilevat peltoalueet. Perttulan, Uotilan ja Numlahden välissä sijaitsi aikoinaan nyttemmin pelloksi kuivatettu Kuhajärvi, jota 1830–1850-luvuilla kuivatettiin ensin osittain, sitten 1920–1940-luvuilla kokonaan.

Perttulassa sijaitsee Suomen sisällissodan aikaisen Perttulan teloitusten yhteydessä surmattujen punaisten ja punaisiksi epäiltyjen joukkohauta muistomerkillä merkittynä.[1]

Perttulassa ei varsinaisesti ole omaa koulua, vaan koulua käydään naapurikylässä Uotilan koulussa, tosin Perttulaan kuuluvalla Sahamäellä sijaitsee yksi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan kampuksista. Perttula on toinen Nurmijärvelle perustetuista kahdesta vesiosuuskunnista (toisen ollessa Nummimäki) ja se kattaa peräti 200 kiinteistöä.[2]

Suomalainen säveltäjä Bernhard Henrik Crusell vietti osan lapsuudestaan Perttulassa.[3]

Kirjallisuutta

  • Ojanne, Jaakko: Kuhajärven rantamilla. Perttula, Nurmijärvi: Klingendahl Paino Oy, 2016. ISBN 978-952-5435-35-1

Lähteet