Petäys
Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Petäys, koska se on näkökohta, josta on tullut erittäin tärkeä viime aikoina. Eri näkökulmista Petäys on vaikuttanut yhteiskuntaan ja synnyttänyt keskustelua eri alueilla. Siksi on olennaista tutkia yksityiskohtaisesti Petäys:n vaikutukset ja seuraukset sekä analysoida mahdollisia ratkaisuja tai vaihtoehtoja. Lisäksi käsittelemme alan asiantuntijoiden erilaisia mielipiteitä, jotka tuovat esiin olennaisia näkökohtia, jotka auttavat ymmärtämään paremmin Petäys:n merkitystä nykyisessä todellisuudessamme.
| Petäys | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Vihti |
| Koordinaatit | |
| Järvinumero | 23.096.1.007 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 101,9 m [1] |
| Rantaviiva | 3,3 km [2] |
| Pinta-ala | 0,3 km² [2] |
| Suurin syvyys | 8 m [3] |
 Petäys |
|
|
|
|
Petäys on Vihdin koillisosassa läntisellä Uudellamaalla sijaitseva 31 hehtaarin laajuinen järvi. Etäisyys Nummelasta on 26 kilometriä pohjoiskoilliseen ja Helsingin keskustasta 47 kilometriä luoteeseen.[2][1]
Maantiede
Petäyksen pituus lännestä itään on 1,3 kilometriä. Järvi on saareton ja sen rannat ovat taajaan mökitetyt. Järveen virtaa useita laskuojia ja sen länsikolkasta lähtee laskuoja Ylimmäiseen. Petäyksen eteläpuolella sijaitsee Niemenjärvi ja kaakossa Vihtijärvi.
Petäys saa hajakuormitusta maataloudesta ja asutuksesta. Pintaveden happitilanne on hyvä, pohjan läheisyydessä happea sen sijaan on niukasti.[3]
Petäys (23.096.1.007) kuuluu Niemenjärven valuma-alueeseen (23.096), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Karjaanjoen vesistössä (23). Toinen jakovaihe on Vihtijoen valuma-alue (23.09). Petäys on Niemenjärven valuma-alueen kolmanneksi laajin vakavesi ja Karjaanjoen vesistön koillisia vakavesiä.[4]