Petrus Laestadius

Nykymaailmassa Petrus Laestadius:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Petrus Laestadius on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion riippumatta siitä, onko se vaikutus yhteiskuntaan, historiallinen merkitys tai sen vaikutukset tulevaisuuteen. Koska kiinnostus tätä aihetta kohtaan kasvaa jatkuvasti, on ratkaisevan tärkeää ymmärtää paremmin sen merkitys ja seuraukset, sillä tällä voi olla merkittävä vaikutus jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Petrus Laestadius:n eri puolia ja sen vaikutusta eri aloilla kulttuurista talouteen. Tavoitteena on tarjota kattava ja tietoinen näkemys tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.

Petrus Læstadius

Petrus Laestadius (9. helmikuuta 1802 Arjeplog, Ruotsi – 6. elokuuta 1841 Vibyggerå, Ruotsi) oli ruotsalainen pappi ja lähetyssaarnaaja. Lähetyssaarnaajana Laestadius toimi Ruotsin Lapissa saamelaisten keskuudessa.[1]

Petrus Laestadiuksen vanhemmat olivat Carl Laestadius (1746–1832) ja Anna Magdalena Johansdotter (1759–1824). Hän oli Lars Levi Laestadiuksen nuorempi veli[1]. Petrus Laestadius valmistui ylioppilaaksi vuonna 1820 Uppsalassa ja sai pappisvihkimyksen vuonna 1825 Härnösandissa. Maisteriksi hän valmistui 1926[1]. Laestadius toimi Lapissa lähetyssaarnaajana vuosina 1827–1832. Vibyggerån kirkkoherrana hän toimi vuodesta 1837. Hänen ehdotuksensa oli Ruotsin Lapin kirkollisten olojen järjestelyn pohjana. Petrus Laestadius kuoli vuonna 1841 ennen kuin lestadiolainen heräys alkoi.

Julkaisuja

  • Journal af Petrus L., för första året af hans tjenstgöring såsom missionaire i Lappmarken, 1831
  • Fortsättning af Journalen öfver missionsresor i Lappmarken, innefattande åren 1828–1832, 1833
  • Tankar om fattigdomen och fattigvården i Sverige, 1840

Lähteet

  1. ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, s. 166