Philip Hollom

Nykymaailmassa Philip Hollom on aihe, joka on kiinnittänyt monien huomion. Philip Hollom on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua riippumatta siitä, onko se merkityksellinen nyky-yhteiskunnassa, sen vaikutus arkielämään tai sen vaikutus ammattialalla. Vuosien ajan Philip Hollom on ollut tutkimuksen, keskustelun ja analyysin kohteena, eikä sen merkitys ole lakannut kasvamasta ajan myötä. Tässä artikkelissa tutkimme Philip Hollom:n eri puolia, sen kehitystä vuosien varrella ja sen merkitystä nykyään. Erilaisten lähestymistapojen ja näkökulmien kautta valotamme tätä niin paljon puhetta herättänyttä aihetta.

Philip (Phil) Arthur Dominic Hollom (9. kesäkuuta 1912 – 20. kesäkuuta 2014[1]) oli brittiläinen lintutieteilijä.

Hollom liittyi British Birds -lehden toimituskuntaan vuonna 1951 päätoimittajan ollessa Max Nicholson. Nicholson luovutti päätoimittajan työt Hollomille 1960. Vuonna 1972 molemmat luopuivat toimituskunnan jäsenyydestä. Hollom toimi Lähi-idän lintutieteellisen seuran (Ornithological Society of the Middle East) puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä.

Hollom oli Britannian rariteettikomitean (British Birds Rarities Committee) ensimmäinen puheenjohtaja.

Teoksia

  • The Great Crested Grebe Enquiry 1931. T. H. Harrisson ja P. A. D. Hollom. H. F. & G. Witherby (1932)
  • Trapping Methods for Bird Ringers. (1950).
  • The Popular Handbook of British Birds. (1952).
  • A field guide to the birds of Britain and Europe. Roger Peterson, Guy Mountfort, P.A.D. Hollom. Collins, 1954.
  • The Popular Handbook of British birds. H. F. & G. Witherby, (1952).
  • The Popular Handbook of Rarer British birds. H. F. & G. Witherby, (1960).
  • Birds of the Middle East and North Africa. Poyser, (1988) ISBN 085661047X

Lähteet

  1. ↑ Phil Hollom, 1912–2014 British Ornithologists’ Union. Arkistoitu 13.7.2014. Viitattu 24.6.2014. (englanniksi)