Pidot
Tässä artikkelissa perehdymme Pidot:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Pidot on ollut alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteen asti kiinnostuksen ja keskustelun aiheena läpi historian, ja se on synnyttänyt kaikenlaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Kriittisen ja kattavan analyysin avulla selvitämme Pidot:een liittyviä eri puolia sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin sen rooliin globaalissa taloudessa. Samoin tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja sen tulevaisuuden ennustetta yrittääksemme ymmärtää paremmin sen merkitystä nykymaailmassa. Tutkimalla Pidot:ta toivomme tarjoavamme täydellisemmän ja rikastuttavamman näkemyksen tästä aiheesta, jolla on niin suuri vaikutus elämäämme.
Pidot (m.kreik. συμπόσιον, symposion) on kirjallisuuden käsitteenä peräisin antiikin ajalta. Kuuluisaksi sen on tehnyt kreikkalaisen filosofin Platonin samanniminen dialogi Pidot, jossa kuvataan filosofista keskustelutilaisuutta eli symposionia: vapaat miehet kokoontuivat iltaisin syömään, juomaan ja pitämään puheita filosofisista aiheista. Dialogissa Platon esittää käsityksensä rakkaudesta. Pidot ovat aiheena myös monissa muissa antiikin kreikkalaisissa teoksissa.
Roomalaisessa kirjallisuudessa pidot esiintyvät muun muassa Petronius Arbiterin vain katkelmina säilyneen romaanin Satyricon laajassa säilyneessä kohtauksessa nimeltä Trimalchion pidot.
Katso myös
Pidot-lajityypin teoksia
- Aristoteles: Pidot
- Athenaios: Deipnosofistai (Oppineiden pidot)
- Epikuros: Pidot
- Ksenofon: Pidot
- Lukianos: Juomingit eli Lapithit, parodia filosofien pidoista kertovista teoksista
- Petronius Arbiter: Trimalchion pidot
- Platon: Pidot
- Plutarkhos: Pitopuheita ja Seitsemän viisaan pidot
Aiheesta muualla
- Fieser, James & Dowden, Bradley (toim.): Symposium The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)