Nykymaailmassa Pieni-Préspa on aihe, joka on herättänyt laajan yhteiskunnan huomion ja kiinnostuksen. Populaarikulttuurin vaikutuksista politiikkaan ja talouteen Pieni-Préspa on tullut aihe, joka ei jää huomaamatta. Monimutkaisuudellaan ja monimuotoisuudellaan Pieni-Préspa on synnyttänyt intensiivistä ja intohimoista keskustelua asiantuntijoiden ja maallikoiden keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Pieni-Préspa:n monia puolia ja keskustelemme sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyään.
Pieni-Préspa Μικρή Πρέσπα |
|
---|---|
Mikrí Préspa -järvi ja Ágios Achílleioksen saari. |
|
Valtiot |
![]() ![]() |
Koordinaatit | |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 850 m |
Pituus | 10,6 km |
Leveys | 6,6 km |
Pinta-ala | 42,54 km² |
Suurin syvyys | 8,4 m |
Valuma-alue | 189 km2 |
|
Pieni-Préspa eli Pieni Préspajärvi[1] (kreik. Μικρή Πρέσπα, Mikrí Préspa, alb. Liqeni i Prespës së Vogël) on Préspajärviin kuuluva järvi Makedoniassa Pohjois-Kreikassa sekä pieneltä osin myös Albanian alueella.[2][3] Sen pinta-ala on noin 47,35 neliökilometriä.[4] Kreikan alueella tästä on noin 42,54 neliökilometriä, mikä tekee siitä maan kuudenneksi suurimman luonnonjärven. Mikrí Préspa on suurimmillaan noin 15,3 kilometriä pitkä ja noin 6,5 kilometriä leveä. Järvi sijaitsee 850 metrin korkeudella merenpinnasta ja sen suurin syvyys on 8,4 metriä.
Mikrí Préspan pohjoispuolella sijaitsee Megáli Préspa eli Suuri Préspajärvi. Järvet erottaa noin kilometrin levyinen kannas. Kreikan alueella järvet sijaitsevat niistä nimensä saaneessa Préspeen kunnassa Flórinan alueyksikön alueella Länsi-Makedoniassa. Järvessä Kreikan puolella sijaitsee Ágios Achílleioksen saari.[4]
Järvi on merkittävä kosteikko- ja lintualue, ja se on suojeltu Ramsarin sopimuksella.[5] Eräs merkittävä lintulaji alueella on kiharapelikaani (Pelecanus crispus). Järvien alue on kehittynyt turisti- ja luontokohteeksi 1970-luvun jälkeen. Tätä ennen alue oli suljettua raja-aluetta.[3]