Pierre Louis Moreau de Maupertuis

Nykymaailmassa Pierre Louis Moreau de Maupertuis:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Pierre Louis Moreau de Maupertuis on onnistunut vangitsemaan miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tämä ilmiö on herättänyt laajaa keskustelua ja analyyseja eri aloilla, mikä on johtanut lukuisiin artikkeleihin, joissa pyritään tutkimaan ja selittämään sen monia puolia. Tässä mielessä Pierre Louis Moreau de Maupertuis-aiheen käsittelemisen tärkeys piilee sen kyvyssä herättää pohdintoja, herättää kysymyksiä ja saada aikaan parempaa ymmärrystä sen merkityksestä nykyään.

Pierre Louis Moreau de Maupertuis
Pierre Louis Maupertuis Lapin-matkansa turkiksissa.
Pierre Louis Maupertuis Lapin-matkansa turkiksissa.
Henkilötiedot
Syntynyt1698
Saint-Malo
Kuollut27. heinäkuuta 1759
Basel
Kansalaisuus ranskalainen
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja Johann Bernoulli
Instituutti Ranskan tiedeakatemia
Oppilaat Émilie du Châtelet
Tutkimusalue matematiikka, tähtitiede
Tunnetut työt Astemittaus
Maupertuis’n mittapisteet Lapissa. La Figure de la Terre (1738).
Pierre Louis Maupertuis’n sekä retkikunnan muistomerkki Aavasaksalla, Ylitorniolla

Pierre Louis Moreau de Maupertuis (kastettu 28. syyskuuta 1698 Saint-Malo – 27. heinäkuuta 1759 Basel)[1] oli ranskalainen matemaatikko, tähtitieteilijä ja geodeetti.[2]

Tutkimusmatka Lappiin

Maupertuis oli Ranskan tiedeakatemian retkikunnan johtajana Tornionlaaksossa vuosina 1736–1737. Retkikunta mittasi yhden asteen suuruisen meridiaaninkaaren todellista pituutta maastossa (astemittaus). Tarkoituksena oli selvittää, onko maapallo navoiltaan litistynyt vai ei. Toinen vastaavanlainen retkikunta lähetettiin päiväntasaajalle nykyisen Ecuadorin valtion alueelle. Mittaukset onnistuivat ja osoittivat maan muodon olevan litistynyt.[3][4]

Mittausten eteläisin piste oli Tornion kirkon torni ja pohjoisin Kittisvaara Pellossa. Muita pisteitä olivat muun muassa Pullinkivaara Svansteinin (Turtolan) kylällä, Niemivaara Pellon kunnassa sekä Aavasaksa Ylitorniolla.

Ura

Maupertuis oli Ranskan akatemian jäsen ja sen kahdeksannen oppituolin haltija vuodesta 1743 alkaen. Hän oli Ranskan tiedeakatemian johtaja 1742–1744 ja Preussin tiedeakatemian johtaja 1744–1757.[3] Maupertuis oli myös biologian varhainen teoreetikko, eritoten teoksessaan Vénus physique (1745), suom. 2017.

Hän oli Émilie du Châtelet’n geometrian opettaja ja myös rakastaja.[5]

Julkaisut

Lettres
Voltaire, Maupertuisiana, 1753

Maupertuis’n tärkeimpiä teoksia:

  • Sur la figure de la terre (Pariisi, 1738)
  • Discours sur la parallaxe de la lune (Pariisi, 1741)
  • Discours sur la figure des astres (Pariisi, 1742)
  • Eléments de la géographie (Pariisi, 1742)
  • Lettre sur la comète de 1742 (Pariisi, 1742)
  • Astronomie nautique (Pariisi, 1745 ja 1746)
  • Vénus physique (Pariisi, 1745)
  • Essai de cosmologie (Amsterdam, 1750).

Hänen kootut teoksensa julkaistiin vuonna 1752 Dresdenissä ja vuonna 1756 Lyonissa.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ britannica.com: Pierre-Louis Moreau de Maupertuis
  2. ↑ Rantala, Risto―Turtia, Kaarina (toim.): Suuri suomalainen tietosanakirja, osa 2 lir-ö, sivu 621: sana Maupertuis, Pierre Louis Moreau de, Otava, Helsinki, 1988|ISBN= 951-643-288-3 | (Viitattu 6.2.2025)
  3. ↑ a b Kangasniemi, Tuomas: Ranskalainen matemaatikko ja kova naistenmies Pierre Maupertuis houkutteli 1700-luvulla mukaansa suomalaisnaisen – Torniolaisen raatimiehen tytär päätyi nunnaluostariin Kauppalehti. 6.12.2020. Viitattu 6.12.2020.
  4. ↑ Kari Salminen: Suurin Suomen maaperällä koskaan toiminut tiedemies saapui Tornionlaaksoon Tekniikan maailma. 24.2.2021.
  5. ↑ Gabrielle Émilie Le Tonnelier de Breteuil Marquise du Châtelet gap-system.org. Arkistoitu 5.7.2008. Viitattu 19.6.2009. (englanniksi)

Kirjallisuutta

  • Ekeland, Ivar: Paras mahdollisista maailmoista: Matematiikka ja kohtalo. ((Alkuteos: Le meilleur des mondes possibles: Mathématiques et destinée, 2000.) Suom. Susanna Maaranen. Esipuheen laatinut Osmo Pekonen) Helsinki: Art House, 2004. ISBN 951-884-306-6
  • Pekonen, Osmo: La rencontre des religions autour du voyage de l'abbé Réginald Outhier en Suède en 1736-1737. Rovaniemi: Lapland University Press, 2010. ISBN 978-952-484-390-4.
  • Pekonen, Osmo & Vasak, Anouchka: Maupertuis en Laponie. Pariisi: Hermann, 2014. ISBN 978-2-7056-8867-7.
  • Terrall, Mary: Maupertuis, maapallon muodon mittaaja. (Alkuteos: The man who flattened the Earth. Maupertuis and the Sciences in the Enlightenment, 2002.) Suom. Osmo Pekonen. Tornio: Väylä, 2016. ISBN 978-952-5823-97-4.
  • Pierre Louis Moreau de Maupertuis: Fyysinen Venus. (Alkuteos: Vénus physique, 1745.) Suom. Osmo Pekonen. Helsinki: Art House, 2017. ISBN 978-951-884-620-1.

Aiheesta muualla