Pietari–Moskova-rata
Tässä artikkelissa perehdymme Pietari–Moskova-rata:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen monia puolia ja näkökohtia, jotka tekevät siitä niin merkityksellisen nykyään. Alkuperäistään sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan Pietari–Moskova-rata on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena läpi historian. Tarkastellaan syvällisen ja yksityiskohtaisen analyysin avulla sen vaikutusta eri alueilla sekä sen vaikutuksia yksilötasolla ja kollektiivisella tasolla. Opimme asiantuntijoiden mielipiteitä aiheesta ja näkemyksiä niiden ihmisten näkökulmista, jotka kokevat Pietari–Moskova-rata:n läsnäolon läheltä jokapäiväisessä elämässään. Mikä salaisuus on piilotettu Pietari–Moskova-rata:n taakse? Mikä on sen merkitys nykyisessä tilanteessa? Näitä ja muita kysymyksiä käsitellään tässä artikkelissa, joka pyrkii tarjoamaan kattavan näkökulman nyky-yhteiskunnassa erittäin tärkeästä aiheesta.
Pietari–Moskova-rata on Venäjän rataverkkoon kuuluva rautatie. Radan pääteasema on Pietarissa Moskovan asema ja Moskovassa Leningradin rautatieasema. Rata on noin 649 kilometriä pitkä ja kulkee Leningradin, Novgorodin, Tverin ja Moskovan alueen läpi. Tärkeimpiä radan väliasemia ovat Tšudovo, Malaja Višera, Bologoje, Tver ja Klin.[1][2][3]
Suomen Helsingin ja Moskovan väliä kulkeva Tolstoi-yöpikajuna pysähtyy Pietarin ja Moskovan välillä vain Tverissä.lähde?
Historiaa, kohti nopeampia yhteyksiä
Pietari–Moskova-rata on Venäjän toiseksi vanhin ratalinja. Venäjän ensimmäinen rautatie kulki Pietarista Pauluskoihin ja se valmistui vuonna 1837. Viisi vuotta myöhemmin, 1. helmikuuta 1842, Venäjän tsaari Nikolai I antoi määräyksen Pietari–Moskova-radan rakentamiseksi. Rakentamispäätös aiheutti jonkin verran kiistelyä, koska rautatien pelättiin aiheuttavan yhteiskunnallisia muutoksia, jos kansalaisille sallittaisiin matkustusmahdollisuus. Rata avattiin liikenteelle lähes kymmenen vuotta kestäneiden rakennustöiden valmistuttua 1. marraskuuta 1851. Ensimmäinen matkustajajuna lähti Pietarista kello 11.15 ja saapui Moskovaan seuraavana päivänä kello 9.00. Matka kesti yhteensä 21 tuntia 45 minuuttia, ja keskinopeus oli noin 30 kilometriä tunnissa.
Vuosina 1855–1923 rautatietä kutsuttiin nimellä Nikolain rautatie (ven. Николаевская железная дорога, Nikolajevskaja železnaja doroga) silloisen hallitsijan Nikolai I:n mukaan.lähde?
Vuodesta 1931 liikennöi Krasnaja strela -juna (Punainen nuoli), joka lähtee iltaisin Pietarista ja Moskovasta kello 23.55. Matka kestää 8 tuntia keskinopeuden ollessa noin 70 km/h. Vuodesta 1976 lisättiin toinen vuoro, nimeltä "Ekspress", joka lähtee 4 minuuttia Krasnaja strelan jälkeen.lähde?
Vuonna 2001 otettiin käyttöön Škoda TšS200 -veturia käyttävä Nevski Ekspress, jonka suurin nopeus on 200 km/h. Siemensin valmistama Sapsan aloitti liikenteen marraskuussa 2009 ja saavuttaa 250 km/h nopeuden.lähde?
Radan asemia
-
Moskovan asema Pietarissa. -
Tverin rautatieaseman odotushalli. -
Näkymä Klinin rautatieasemalta. -
Leningradin rautatieasema Moskovassa.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. Масштас 1:750 000...1:35 000 000. Омск, ул. Таубе Но 21, 644099 Омск. ISBN 978-5-95230313-3. (venäjäksi)
- ↑ Е.Л. Макаревич (toim.): Атлас автомобиьных дорог (Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:500 000. Издательство Янсеян, Minsk, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
- ↑ Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pietari–Moskova-rata Wikimedia Commonsissa
