Nykymaailmassa Pietarsaaren kaupunginvaltuusto:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia yleisöjä kohtaan. Pietarsaaren kaupunginvaltuusto on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, niin yhteiskuntaan kuin globaaliin talouteenkin. Kautta historian Pietarsaaren kaupunginvaltuusto:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla, ja sen merkitys kasvaa edelleen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Pietarsaaren kaupunginvaltuusto:n relevanssia ja sen vaikutuksia eri aloilla tarjoamalla täydellisen ja päivitetyn näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Kaupunginvaltuusto | |
---|---|
![]() |
|
Kunta | Pietarsaari |
Valtuutettuja | 43 |
Johto |
Annica Haldin (rkp)[1] (pj.) Peter Boström (rkp) (1. vpj.) Kari Koskela (sdp) (2. vpj.) Kurt Hellstrand (kd) (3. vpj.) |
Äänestysprosentti | 57,3 (2021) |
Pietarsaaren kaupunginvaltuusto on Pietarsaaren kaupungin kunnanvaltuusto ja ylin päättävä elin. Kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä, jotka on valittu neljän vuoden toimikaudeksi kansanvaalilla.
Vuonna 1875 Pietarsaaren väkiluku oli niukasti alle 2000, joten lainsäädäntö ei edellyttänyt valitsemaan valtuustoa. Väkilukurajan uskottiin ylittyvän pian, joten raastuvankokouksen päätteeksi järjestettiin valtuustovaalit. Pietarsaaren ensimmäiseen kaupunginvaltuustoon tuli valituksi: Gustaf Borg, Otto A Malm, John Blomström, L. Andreassén, Gabriel Serlachius, Fritz Pettersson, Carl Johan Lindström, Waldemar Schauman, Peder Granberg, Jakob Österberg, M.H. Winsten, Adolf Frederik Engström.[2] Valtuuston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valikoitui kauppaneuvos Otto A Malm, ja varapuheenjohtajaksi kaupunginlääkäri Gustaf Borg. Malm luopui vuoden kuluttua puheenjohtajan tehtävistä. Gustav Borg toimi puheenjohtajaana 1877-1904.[3]
Pietarsaaressa on ollut poliittista järjestötoimintaa 1900-luvun alusta lähtien. Vuonna 1901 perustettiin suomenkielisten työväenyhdistys, ja ruotsinkielisten vuotta myöhemmin. Syksyllä 1906 perustettiin Ruotsalaisen kansanpuolueen paikallisosasto.[4]
Kaupunginvaltuuston puolueet ovat vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen suuruusjärjestyksessä: Ruotsalainen kansanpuolue 20 paikkaa, Suomen Sosialidemokraattinen puolue kahdeksan paikkaa, Kristillisdemokraatit neljä paikkaa, Vasemmistoliitto kolme paikkaa, PRO Pietarsaari kaksi paikkaa, Perussuomalaiset kaksi paikkaa Vihreät kaksi paikka, Keskusta yksi paikka ja Kokoomus yksi paikka. [5]
vaalit | paikat | Äänestys- aktiivisuus | |||||
RKP | Suomalainen oikeisto |
SDP | Kommunistit | Yht. | |||
1919 | 18 | 1 | 11 | 30 | 66,7 % | ||
1920 | 18 | 1 | 11 | 30 | 57,3 % | ||
1920 | 18 | 1 | 4 | 7 | 30 | 56,2 % | |
1921 | 19 | 1 | 4 | 6 | 30 | 60,1 % | |
1922 | 19 | 1 | 4 | 6 | 30 | 54,1 % | |
1923 | 20 | 1 | 4 | 5 | 30 | 45,6 % | |
1924 | 20 | 1 | 4 | 5 | 30 | 50,5 % | |
1925 | 16 | 1 | 5 | 7 | 29 | 59,7 % | |
1928 | 14 | 1 | 6 | 8 | 29 | 66,8 % | |
1930 | 16 | 1 | 12 | 29 | 49,3 % | ||
1933 | 13 | 1 | 9 | 23 | 58,0 % | ||
1936 | 13 | 1 | 15 | 29 | 69,0 % | ||
Lähde:[6][7] |
vaalit | paikat | Äänestys- aktiivisuus | ||||||||||
RKP | Kok. | Suomalaiset porvarit |
Kesk. | SKL KD |
Vihr. | SDP | SKDL Vas. |
PS | Muut | Yht. | ||
1945 | 11 | 1 | 8 | 9 | 29 | 74,6 % | ||||||
1947 | 11 | 9 | 29 | 77,8 % | ||||||||
1949 | 11 | 12 | 8 | 31 | 75,4 % | |||||||
1953 | 12 | 11 | 8 | 31 | 75,9 % | |||||||
1956 | 11 | 1 | 11 | 8 | 31 | 70,4 % | ||||||
1960 | 9 | 1 | 10 | 8 | 3 | 31 | 80,9 % | |||||
1964 | 10 | 2 | 12 | 9 | 2 | 35 | 76,7 % | |||||
1968 | 13 | 3 | 12 | 7 | 35 | 77,6 % | ||||||
1972 | 13 | 1 | 12 | 7 | 35 | 74,8 % | ||||||
1976 | 16 | 2 | 1 | 14 | 10 | 43 | 76,2 % | |||||
1980 | 15 | 2 | 1 | 15 | 10 | 43 | 76,9 % | |||||
1984 | 16 | 2 | 1 | 1 | 2 | 13 | 8 | 43 | 77,1 % | |||
1988 | 16 | 2 | 2 | 1 | 1 | 14 | 7 | 43 | 75,8 % | |||
1992 | 16 | 1 | 2 | 2 | 14 | 8 | 43 | 75,2 % | ||||
1996 | 15 | 3 | 2 | 2 | 2 | 12 | 7 | 43 | 66,2 % | |||
2000 | 15 | 1 | 6 | 5 | 1 | 9 | 6 | 43 | 63,9 % | |||
2004 | 17 | 1 | 2 | 4 | 8 | 5 | 6 | 43 | 66,7 % | |||
2008 | 18 | 1 | 2 | 4 | 10 | 4 | 43 | 67,4 % | ||||
2012 | 18 | 1 | 1 | 4 | 1 | 9 | 1 | 1 | 5 | 43 | 63,5 % | |
2017 | 19 | 1 | 4 | 1 | 10 | 5 | 3 | 43 | 64,2 % | |||
2021 | 20 | 1 | 1 | 4 | 2 | 8 | 3 | 2 | 2 | 43 | 57,3% | |
Lähde:[8][9][10][11][5] |
Vuonna 1920 Anders Ahlström valittiin johtamaan Pietarsaaren rahatoimikamaria ja liikelaitoksia. Kaupunginjohtajainstituutio lisättiin kunnallislakiin vuonna 1927. Kaupunginjohtajan virka perustettiin virallisesti vuoden 1930 lopulla.[12]