Pihlajaveden reitin valuma-alue

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Pihlajaveden reitin valuma-alue:n jännittävään maailmaan. Sen alkuperästä nykypäivään tutkimme jokaista asiaankuuluvaa näkökohtaa, joka on merkinnyt Pihlajaveden reitin valuma-alue:n kehitystä ajan myötä. Analysoimme sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen vaikutusta eri alueilla ja eri näkökulmia aiheeseen liittyen. Uppoudumme sen moniin puoliin ja pyrimme ymmärtämään sen todellisen olemuksen ja roolin, joka sillä on elämässämme. Liity kanssamme tälle Pihlajaveden reitin valuma-alue:n löytö- ja pohdiskelumatkalle.

Pihlajaveden reitin valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.48) on Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue, jonka pinta-ala on 696,97 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 9,33 %. Vesistön valuma-alueen alarajana on Tarjannevesi, jossa reitin vedet tulevat seuraavaksi Tarjanneveden alueelle (35.41).[1][2]

Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta [1][2]:

  • Uurasjärven alue (35.481)
  • Kitusjärven alue (35.482)
  • Pihlajaveden alue (35.483)
  • Liesjärven valuma-alue (35.484)
  • Kivikeropuron valuma-alue (35.485)
  • Hietasenpuron valuma-alue (35.486)
  • Vihtamonpuron valuma-alue (35.487)
  • Iso-Korpijärven valuma-alue (35.488)
  • Kaijanpuron valuma-alue (35.489)

Lähteet

Viitteet

  1. a b Pihlajaveden reitin valuma-alue (35.48) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.4.2019.
  2. a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4