Nykymaailmassa Piknik:stä on tullut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Olipa kyseessä henkilökohtainen, sosiaalinen tai globaali, Piknik on saavuttanut merkittävän merkityksen ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Sen vaikutukset tuntuvat eri aloilla, niin politiikassa, taloudessa, kulttuurissa tai tekniikassa. Piknik:stä on tullut keskeinen elementti päätöksenteossa ja toiminnan määrittelyssä yksilön ja kollektiivin tasolla. Tässä artikkelissa tutkimme Piknik:n merkitystä ja vaikutusta nykyisessä yhteiskunnassamme sekä keskustelemme aiheeseen liittyvistä eri näkökulmista ja lähestymistavoista.
Piknik (kirjoitetaan joskus myös piknikki) eli eväsretki on huviretki, johon olennaisesti sisältyy eväiden syöminen ulkona. Suomenkielisen sanan takana ovat englannin picnic, ranskan pique-nique ja saksan Picknick. Ranskan sana on alkuperäsana.
Piknik-sanan käytöstä on merkintöjä 1500-luvulta alkaen Ranskasta ja 1700-luvulta Englannin puolelta. Ranskan vallankumouksen 1789 jälkeen rahvas pääsi kuninkaallisiin puistoihin, ja kansa rynnisti niihin viettämään uutta vapaa-aikaansa (työaikaa alettiin säädellä samoihin aikoihin).
Yhdysvalloissa itsenäisyyspäivä 4. heinäkuuta on suosittu piknik-päivä.[1] Helsingissä ylioppilaat puolestaan juhlistavat vappuaamua piknikillä Ullanlinnanmäellä.[2] Vastaava tapa on muun muassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston teekkareilla, jotka kokoontuvat piknik-eväineen Lappeenrannan linnoituksen valleille, sekä Turussa, jossa eväsretki toteutetaan Vartiovuorella tähtitornin kupeessa.[3]
Aamiainen ruohikolla (Le déjeuner sur l'herbe), Édouard Manet’n maalaus vuodelta 1862, on kenties taidehistorian kuuluisin piknik-kuvaus. Bellmanin epistolat ja Peter Weirin elokuva Huviretki hirttopaikalle (1975) kuvaavat myös aihetta.