Pimeä sumu

Tässä artikkelissa tutkimme Pimeä sumu:tä ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Pimeä sumu on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe jo pitkään, ja sen merkitys on edelleen ilmeinen useilla alueilla. Erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka ovat ilmaantuneet Pimeä sumu:n ympärillä, sekä sen kehitystä ajan myötä analysoidaan. Lisäksi käsitellään seurauksia, joita Pimeä sumu:llä voi olla eri yhteyksissä, jokapäiväisestä elämästä globaalille tasolle. Tämä artikkeli tarjoaa kattavan analyysin Pimeä sumu:stä ja sen vaikutuksista yhteiskunnan eri osa-alueisiin tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä laajasta ja merkittävästä aiheesta.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Yksi esimerkki pimeästä sumusta, kuva on Hevosenpääsumusta ja sen on ottanut avaruusteleskooppi Hubble.

Pimeä sumu on tähtienvälisessä avaruudessa oleva pölypilvi. Toisin kuin heijastussumut ja emissiosumut, pimeä sumu ei säteile eikä heijasta valoa merkittävästi, joten se on nimensä mukaisesti pimeä. Pimeät sumut voidaan havaita vain välillisesti, eli ne ovat esimerkiksi jonkin kirkkaan sumun tai emissiosumun edessä. Toiset sumut näkyvät tiheätähtistä taustaa vasten. Ehkäpä tunnetuin pimeä sumu on Hevosenpääsumu Barnard 33. Eteläisellä pallonpuoliskolla on havaittavissa myös Hiilisäkki-niminen pimeä sumu, joka heijastaa kuitenkin valoa 10 %. Se on 550 valovuoden päässä ja siinä on 40 000 Auringon massaa.

Monia pimeitä sumuja on Barnardin luetteloissa merkittynä kirjaimilla B1, B2 ... Laajimmat pimeät sumut ovat jättiläismolekyylipilviä. Nämä näkyvät paljain silmin Linnunradan maitomaisia tähtitihentymiä vasten tummina juovina. Hyvin suppeat pimeät sumut ovat globuleja, pilvestä muodostuvia tähtiä. Pimeät sumut näkyvät kirkkaina pitkäaaltoisessa infrapunassa.

Pimeitä sumuja