Piraattipuolue (Islanti)

Nykyään Piraattipuolue (Islanti):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ​​ihmisiä kohtaan. Piraattipuolue (Islanti) on ollut jatkuvan keskustelun, analyysin ja pohdinnan kohteena sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään sen vaikutuksesta yhteiskuntaan yleensä. Sen merkitys vaihtelee teknologia-alasta kulttuuriin, mukaan lukien taloustiede ja politiikka. Piraattipuolue (Islanti) on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja eri ammattialojen ihmisten huomion herättäen kiinnostusta, joka ylittää maantieteelliset ja kulttuuriset rajat. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Piraattipuolue (Islanti):n vaikutusta elämäämme ja ympäröivään maailmaan tarjoamalla kattavan analyysin, joka sisältää erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja.

Piraattipuolue
Píratar

Perustettu 2012
Johto
Ideologia
Poliittinen kirjo synkreettinen
Värit violetti, musta
Allting
6 / 63
Nuorisojärjestö Ungir Piratar
Kotisivu piratar.is

Piraattipuolue (isl. Píratar) on islantilainen poliittinen puolue. Sen puolueohjelma perustuu piraattipolitiikalle ja suoralle demokratialle.

Puolue perustettiin vuonna 2012. Se kannattaa muun muassa suoraa demokratiaa, hallinnon läpinäkyvyyttä, informaatiovapautta ja tekijänoikeuslainsäädännön uudistamista.[1] Puolueen vaalikirjain oli aluksi Þ,[2] mutta vuodesta 2016 lähtien se on ollut P.[3] Ensimmäisissä parlamenttivaaleissaan vuonna 2013 puolue sai 5,1 prosenttia äänistä – juuri yli viiden prosentin äänikynnyksen – ja Alltingiin kolme edustajaa.[4]

Vuonna 2015 Charlie Hebdon iskun jälkeen Allting hyväksyi äänin 43–1 piraattipuolueen Helgi Hrafn Gunnarssonin lakialoitteen jumalanpilkan laillistamiseksi.[5][6] Vuosina 2015–2016 puolue oli Islannin suosituin puolue ja sen kannatus oli korkealla: toukokuussa 2015 sitä kertoi kannattavansa 32 prosenttia,[7] huhtikuussa 2016 Panaman paperit -vuodon jälkeen 43 prosenttia.[8] Vuoden 2016 parlamenttivaaleissa puolue sai kuitenkin vain 14,5 prosenttia äänistä ja kymmenen edustajaa Alltingiin.[9] Seuraavan vuoden vaaleissa puolueen kannatus laski entisestään, ja se sai 9,2 prosenttia äänistä ja kuusi paikkaa Alltingissä.[10] Vuoden 2021 parlamenttivaaleissa piraattipuolueen ääniosuus laski 8,6 prosenttiin, ja se sai Alltingiin kuusi edustajaa.[11]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Píratar halda stofnfund Morgunblaðið. 24.11.2012. Arkistoitu 25.6.2022. Viitattu 18.6.2022. (islanniksi)
  2. ↑ Píratar fá Þ Morgunblaðið. 20.2.2013. Arkistoitu 17.9.2021. Viitattu 18.6.2022. (islanniksi)
  3. ↑ Píratar fá listabókstafinn P 15.7.2016. Píratar. Arkistoitu 3.11.2016. Viitattu 18.6.2022. (islanniksi)
  4. ↑ Alþingiskosningar 2013 Alþingi. Arkistoitu 18.6.2022. Viitattu 18.6.2022. (islanniksi)
  5. ↑ Jóhann Óli Eiðsson: Guðlast ekki lengur ólöglegt Vísir. 2.7.2015. Arkistoitu 18.6.2022. Viitattu 18.6.2022. (islanniksi)
  6. ↑ Rawlinson, Kevin: Iceland repeals blasphemy ban after Pirate party campaign The Guardian. 3.7.2015. Arkistoitu 18.6.2022. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
  7. ↑ Píratar mælast með 32% fylgi 4.5.2015. MMR. Arkistoitu 16.9.2022. Viitattu 18.6.2022. (islanniksi)
  8. ↑ 69% vilja Bjarna burt, Píratar með metfylgi 6.4.2016. RÚV. Arkistoitu 8.4.2017. Viitattu 18.6.2022. (islanniksi)
  9. ↑ Alþingiskosningar 29. október 2016 (PDF) Hagtíðindi. 20.12.2016. Hagstofa Íslans. Arkistoitu 18.6.2022. Viitattu 18.6.2022. (islanniksi)
  10. ↑ Alþingiskosningar 28. október 2017 (PDF) Hagtíðindi. 21.12.2017. Hagstofa Íslands. Arkistoitu 18.6.2022. Viitattu 18.6.2022. (islanniksi)
  11. ↑ Útreikningur á úthlutun þingsæta við alþingiskosningar 25. september 2021 (PDF) 30.9.2021. Landskjörstjórn. Arkistoitu 30.10.2021. Viitattu 18.6.2022. (islanniksi)