Pirkanmaan Plättä on aihe, joka on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena kautta historian. Sen merkitys ja vaikutus heijastuu yhteiskunnan, kulttuurin ja inhimillisen kehityksen eri puolille. Alkuperäistään lähtien Pirkanmaan Plättä on herättänyt uteliaisuutta ja ollut useiden tieteenalojen tutkimuksen kohteena, mikä on antanut meille mahdollisuuden laajentaa ymmärrystämme siitä. Tässä artikkelissa tutkimme Pirkanmaan Plättä:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään sen merkityksellisyyteen laajemmissa yhteyksissä. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme selvittämään Pirkanmaan Plättä:tä ympäröivät mysteerit ja monimutkaisuudet tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
Pirkanmaan Plättä on vuosina 1975–2014 jaettu suomalainen kirjallisuuspalkinto vuoden parhaalle lasten tai nuorten kirjalle. Voittajan äänestivät pirkanmaalaiset lapset ja nuoret Suomen Nuortenkirjaneuvoston Tampereen osaston ja Tampereen kaupunginkirjaston toteuttamassa äänestyksessä. Palkinto jaettiin viimeisen kerran vuonna 2014.[1]
Vuonna 1975 ensimmäisen kerran myönnetty Plättä-palkinto oli Suomen ensimmäinen lasten itsensä valitsema lastenkirjallisuuspalkinto. Sen perustajana voidaan pitää Tampereen kaupunginkirjaston entistä johtajaa Mikko Mäkelää, jonka aloitteesta hankittiin 20 vuosina 1975–1994 palkinnoksi jaettua Taisto Toivosen puupiirrosta.[1] Piirros kuvaa Jalmari Finnen kirjojen Kiljusen herrasväkeä katsomassa näytelmää Pitkäjärveläiset. Nimensä palkinto sai Kiljusen perheen tyttären mukaan.
Palkintoa oli tarkoitus myöntää 20 vuoden ajan, mutta kirjailijoiden toiveesta sen jakamista jatkettiin ja uusia palkintotauluja ostettiin Jalmari Finnen säätiön apurahan tuella.[1] Vuodesta 1995 palkintona oli taidegraafikko Tuula Lehtisen värigrafiikkatyö Maailmankuva (1992).
Äänestysinto hiipui vähitellen, ja palkinto myönnettiin usein samoille kirjailijoille. Tampereen kaupunginkirjasto päätti lopettaa palkinnon myöntämisen vuoden 2014 jälkeen. Viimeisen Plätän sai Marketta Könönen, pitkäaikainen Plättä-palkinnon ”primus motor”.[1]
Palkinto jaettiin vuosittain 20. marraskuuta. Samaa kirjailijaa ei voitu palkita kahtena peräkkäisenä vuonna. Ennen vuotta 1999 sama kirjailija voitiin palkita aikaisintaan viiden vuoden kuluttua ja vuosien 1999–2003 sääntöjen mukaan kolmen vuoden kuluttua.