Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa var1:n kiehtovaan maailmaan. Tämä aihe on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion, koska sillä on merkitystä jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Terveyteen, teknologiaan, talouteen, taiteeseen, kulttuuriin ja moneen muuhun kohdistuvan vaikutuksensa perusteella var1 on osoittautunut erittäin monipuoliseksi ja jatkuvasti kehittyväksi aiheeksi. Näillä linjoilla tutkimme erilaisia var1:een liittyviä näkökulmia ja lähestymistapoja, jotta voimme tarjota kattavan ja yksityiskohtaisen kuvan sen nykyisestä ja tulevasta merkityksestä.
Pisaratartunta on tartuntatautien leviämistä pisaroiden välityksellä. Hengitysteiden eritteitä leviää jatkuvasti ilmaan hengitettäessä sekä varsinkin yskittäessä ja aivastettaessa. Eritteiden mukana kulkevat myös taudinaiheuttajat. Kun pisarat kuivuvat, taudinaiheuttajat jäävät ilmaan, ja ne voivat pölyyn sitoutuneena kulkea pitkiäkin matkoja. Tyypillinen pisaratartuntana leviävä sairaus on esimerkiksi influenssa.[1]
Syksyllä 2020 Tampereen yliopisto, THL ja VTT käynnistivät yhteisen tutkimushankkeen, jossa tutkittiin koronaviruksen pisara- ja aerosolitartunnan mekanismeja ja menetelmiä, joilla tartuntariskiä voidaan pienentää. Tutkimusta varten rakennettiin keinotekoinen ihmisen pää, joka simuloi yskimistä, aivastamista ja hengittämistä ja muodostaa samalla pisaroita ja aerosoleja nesteestä ja kiinteästä aineesta. Yskäisyn tai aivastuksen mukana levinneet pisarat kuivuvat nopeasti, mutta niistä jäljelle jääneet pienet hiukkaset voivat jäädä leijailemaan ilmaan tunneiksi. Pieniä aerosoleja muodostuu myös hengitettäessä, puhuttaessa ja esimerkiksi laulettaessa. Yskivän robotin avulla tutkittiin esimerkiksi erilaisten maskien ja ilmanpuhdistimien vaikutusta.[2]