Pisidia
Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Pisidia:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt eri alojen tutkijoiden, tutkijoiden ja asiantuntijoiden huomion. Kautta historian Pisidia:llä on ollut merkittävä rooli yhteiskunnassa ja se on vaikuttanut trendeihin, kulttuurisiin muutoksiin ja taloudellisiin näkökohtiin. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla Pisidia:n eri puolia sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään sen globaaleihin vaikutuksiin. Tämän tutkimuksen avulla toivomme tarjoavamme täydellisen ja päivitetyn näkemyksen Pisidia:stä, mikä avaa oven parempaan ymmärrykseen ja keskusteluun tästä ihmiskunnan kannalta tärkeästä aiheesta.
Pisidia (m.kreik. Πισιδία) oli antiikin aikainen ja keskiaikainen alue Vähän-Aasian lounaisosassa. Se vastasi suunnilleen nykyisen Turkin Antalyan maakuntaa.
Pisidia sijaitsi Lyykian pohjoispuolella. Sen muita naapureita olivat Kaaria, Lyydia, Fryygia ja Pamfylia. Pisidian asutettuihin paikkoihin kuuluivat Termessos, Selge, Kremna, Sagalassos, Etenna, Antiokia, Neapolis, Tyriakon, Laodikeia Katakekaumene ja Filomelion.
Persia valloitti Pisidian 500-luvulla eaa., mutta persialaiset eivät koskaan saaneet aluetta täysin valtaansa. Aleksanteri Suuri valloitti alueen vuonna 334 eaa. ja se joutui hänen kuolemansa jälkeen Antigonos I:lle. Lopulta se joutui Seleukoksen Persialle.
Vuonna 188 eaa. seleukidit joutuivat luovuttamaan Pisidian Pergamonille Rooman valtakunnan painostuksen ansiosta. Pergamonin jouduttua Roomalle vuonna 133 eaa. Pisidia vuorostaan joutui Kappadokialle. Lopullisesti Pisidia joutui Rooman vallan alle vuonna 102 eaa. Rooman valtakunnassa Pisidia kuului Galatian provinssiin, kunnes siitä tehtiin oma Pisidian provinssinsa 200/300-luvulla.
Seldžukit valtasivat alueen Bysantin valtakunnalta 1000-luvulla.