Pitkäkoski (Pertteli)

Pitkäkoski (Pertteli):n maailmassa ihmisten kiinnostus ja uteliaisuus on aina ollut suurta. Pitkäkoski (Pertteli) on onnistunut vangitsemaan miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai yksinkertaisesti populaarikulttuurin roolinsa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkea Pitkäkoski (Pertteli):een liittyvää sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Analysoimme myös sen vaikutuksia eri alueilla sekä sen kehitystä ajan myötä. Valmistaudu uppoutumaan Pitkäkoski (Pertteli):n kiehtovaan maailmaan ja löydä kaikki seikat, jotka tekevät siitä niin merkityksellisen ja mielenkiintoisen.

Pitkäkoski on kylä Perttelissä Salossa. Sen naapurikyliä ovat Perttelin Haali idässä, Perttelin Vähähiisi lännessä, Kiikalan Rekijoki etelässä sekä Kuusjoen Kanunki ja Kuttila pohjoisessa.[1][2]

Luonto

Kylä sijaitsee Uskelanjoen varressa, jossa kylän kohdalla joessa on samanniminen koski. Pohjoisesta Uskelanjokeen laskevat kylän alueella tai sen rajoilla Uskelanjoen vähäiset sivupurot Hossilankrotti lännessä ja Jänneoja idässä.[2]

Historia

Kylä on historialtaan rälssiluontoinen yksinäistalo, jonka Kiskon Haapaniemen kartanon herra Henrik Klaunpoika Horn vuonna 1581 perusti uudistaloksi silloisen Hiiden jakokunnan takamaalle.[3] Sittemmin se oli samaa jakokuntaa niin ikään Hornin suvulle tuolloin kuuluneiden Perttelin Haalin sekä Kiikalan Kärkelän ja Revän kanssa.[4] Vuosina 1540–1647 Pitkäkoski oli Hattulassa sijaitsevan Lepaan ja vuosina 1648–1816 viereisen Haalin kartanon lampuotitalona, ja tämän jälkeen Pitkäkosken omistajina olivat ensin säätyläis- ja sitten talonpoikaistaustaiset henkilöt, jotka aluksi kuuluivat samoihin mutta sitten eri sukuihin kuin Haalin kartanon omistajat.[5][6]

Lähteet

  • Jutikkala, Eino & Nikander, Gabriel (toim.): Suomen kartanot ja suurtilat II. Helsinki: Kivi, 1941.
  • Oja, Aulis: Perttelin historia. : Perttelin kunta ja seurakunta, 1958.

Viitteet

  1. Maastokartta. Peruskartta 1:20 000. 2024 01 Kanunki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 2000.
  2. a b Maastokartta. Peruskartta 1:20 000. 2023 03 Iso-Hiisi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1999.
  3. Oja 1958: s. 66.
  4. Oja 1958: s. 55–59, 121.
  5. Jutikkala & Nikander 1941: s. 373–376.
  6. Oja 1958: s. 250.

Aiheesta muualla