Placerias

Tässä artikkelissa Placerias:n aihetta käsitellään eri näkökulmista ja keskusteluista. Placerias on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri osa-alueilla ja herättänyt suuria odotuksia asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Seuraavilla riveillä tarkastellaan Placerias:een liittyviä seurauksia, vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja, jotta tästä aiheesta saadaan kattava ja valaiseva näkemys. Lisäksi otetaan huomioon erilaiset mielipiteet ja lähestymistavat analyysin rikastamiseksi ja moniulotteisen näkemyksen saamiseksi Placerias:stä.

Placerias
Placerias hestenus
Placerias hestenus
Triaskausi
Carnia-vaihe
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Kladi: Synapsidit Synapsida
Lahko: Terapsidit Therapsida
Kladi: Neotherapsida
Alalahko: †Anomodontia
Osalahko: †Dikynodontit Dicynodontia
Kladi: †Kannemeyeriiformes
Heimo: †Stahleckeriidae
Alaheimo: †Placeriinae
Suku: †Placerias
Lucas, 1904[1]
Kaksiosainen nimi

† Placerias hesternus
Lucas, 1904

Katso myös

  Placerias Commonsissa

Placerias (nimen merkitys: ”leveä keho”) on sukupuuttoon kuollut myöhäisellä triaskaudella elänyt dicynodonttiterapsidisuku. Sukuun luetaan laji Placerias hesternus, josta P. gigas on synonyymi.[1] Mikäli Moghreberia nmachouensis katsotaan Placerias-sukuun kuuluvaksi nimellä Placerias nmachouensi, niin silloin suvussa on kaksi lajia.[2][3][4]

Ominaisuudet

Placerias saattoi kasvaa 3,5 metriä pitkäksi ja painaa yli tonnin. Placeriaksella oli vankat ja paksut jalat ja tynnyrimäinen ruumis. Niillä oli myös muiden dicynodonttien tapaan nokka ja suun molemmilla puolilla torahammas. Placeriasin kallo on noin 68 cm pitkä.[5][6]

Elintavat

Placerias oli luultavasti laumaeläin ja sen elintavat muistuttivat ehkäpä nykyistä virtahepoa. Sadekaudella Placerias saattoi viettää suuren osan ajastaan vedessä, jossa se oli myös melko hyvin turvassa maapedoilta. Placerias oli kasvinsyöjä. Sadekaudella se mahdollisesti söi tuoreita lehtiä ja kasvinversoja. Kuivana kautena, jolloin tuoretta ravintoa oli vähän se ehkä kaivoi maasta esiin juuria ja mukuloita. Uros Placeriasilla oli erityisen suuret torahampaat ja ne saattoivat olla tärkeässä osassa niiden lisääntymiskautena esimerkiksi muiden urosten pelottelussa. Torahampaat olivat myös hyvä puolustusase ja niitä käytettiin myös nokan ohella ravinnon kaivamiseen, josta kertovat torahampaisiin jääneet kuviot.[7]

Fossiililöydöt

Placerias oli laajimmalle levinnyt myöhäistriaskautinen dikynodontti. Sen fossiileja on löydetty Yhdysvaltojen itä- ja länsirannikolta, ja jos Moghreberia nmachouensis luetaan sukuun niin silloin myös Marokosta.[3][8] Parhaat Placerias-fossiilit on löydetty Arizonasta, ”Placerias-louhokseksi” kutsutusta paikasta. Sieltä on löydetty samasta paikasta yli 40 eläimen luurangot. Mahdollisesti ne kuolivat samaan paikkaan ankarana kuivana kautena ja menehtyivät nälkään ja janoon.[5][7]

Fylogenia

Sidor (2003), lisätty Kwazulusaurus Maisch, (2002):[9]

Therapsida

Lähteet

  1. ↑ a b Genus: Placerias LUCAS, 1904 paleofile.com. Paleofile.com. Viitattu 26.8.2015. (englanniksi)
  2. ↑ Genus: Moghreberia DUTUIT, 1980 paleofile.com. Paleofile.com. Viitattu 26.8.2015. (englanniksi)
  3. ↑ a b Jörg Fröbisch: Taxonomic, Phylogenetic, and Morphological Diversity of Anomodonts (Tetrapoda, Therapsida) (PDF) Department of Ecology and Evolutionary Biology University of Toronto 2008 (Viitattu: 26.8.2015) (englanniksi)
  4. ↑ Mikko Haaramo: †KANNEMEYERIIFORMES – kannemeyeriiform dicynodonts Mikko's Phylogeny Archive. Viitattu 26.8.2015. (englanniksi)
  5. ↑ a b JEREMY L. GREEN, MARY H. SCHWEITZER & ELLEN-THERESE LAMM: Limb bone histology and growth in Placerias hesternus (Therapsida: Anomodontia) from the Upper Triassic of North America. Palaeontology, 2010, 53. vsk, nro 2, s. 347–364. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.8.2015. (englanniksi)
  6. ↑ Placerias prehistoric-wildlife.com. Prehistoric-wildlife.com. Viitattu 26.8.2015. (englanniksi)
  7. ↑ a b Haines, Tim & Chambers, Paul: Esihistoriallinen eläinmaailma, s. 68. Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7276-7
  8. ↑ Andrew B. Heckert & Spencer G. Lucas: Upper Triassic Stratigraphy and Paleontology: Bulletin 21, s. 127–130. New Mexico Museum of Natural History and Science. Teoksen verkkoversio Viitattu 26.8.2015. (englanniksi)
  9. ↑ Jessica Amber Camp: Morphological variation and disparity in Lystrosaurus (Therapsida: Dicynodontia) Theses and Dissertations. 2010. University of Iowa. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 9.9.2015. (englanniksi)