Plasmapallo
Nykyään Plasmapallo on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yleisölle. Olipa kyseessä henkilö, tapahtuma, trendi tai historiallinen tapahtuma, Plasmapallo on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Tämä artikkeli tutkii yksityiskohtaisesti Plasmapallo:n merkitystä ja vaikutusta nyky-yhteiskunnassa ja korostaa sen vaikutuksia ja vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Plasmapallo on jättänyt merkittävän jäljen nykymaailmaan alkuperästään sen kehitykseen ajan myötä, ja tässä artikkelissa pyritään analysoimaan sen merkitystä perusteellisesti.
.jpg)
Plasmapallo (yleensä koriste-esine) on lasinen, ontto pallo, jonka sisällä on sähköä johtavaa kaasua. Pallon keskellä on suurjännitemuuntajan toisiokäämiin yhdistetty elektrodi, josta lähtee sähköpurkauksia eli teslavirtoja ("valokaaria") lasikuvun sisäpintaan. Nämä valokaaret ovat ionisoitunutta kaasua eli plasmaa. Kun plasmapalloon koskettaa, sähköpurkaukset keskittyvät kosketettuun kohtaan.
Plasmapallon keksi Nikola Tesla kokeillessaan suuritaajuisen suurjännitteen käyttäytymistä tyhjiöidyllä lasiputkella.[1]
Plasmapallon sisällä oleva kaasu on yleensä matalapaineinen, tyypillisesti esimerkiksi 1/10 tai 1/20 ilmanpaineesta. Täytekaasuna (vaikuttaa "valokaarien" väriin) käytetään muun muassa heliumia, neonia, hiilidioksidia, typpeä, happea, argonia, kryptonia tai ksenonia, joskus myös näiden seoksia.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Tesla, Nikola: Experiments with Alternate Currents of High Potential and High Frequency pbs.org. Viitattu Jul. 26, 2010.
Aiheesta muualla
| Luonnollinen | |
|---|---|
| Palaminen | |
| Hehkuminen | |
| Fluoresenssi | |
| Valokaari | |
| Kaasupurkauslamppu | |
| Muut |