Pošehonjen piiri

Nykyään Pošehonjen piiri on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi yhteiskunnan eri alueilla. Tekniikan ja globalisaation myötä Pošehonjen piiri:stä on tullut keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Pošehonjen piiri on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua sen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin työpaikalla ja työympäristössä. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia Pošehonjen piiri:een ja analysoimme sen vaikutuksia ja seurauksia nykymaailmassa.

Pošehonjen piiri (ven. Пошехонский район, Pošehonski raion) on kunnallinen itsehallintoalue Jaroslavlin alueella Venäjällä. Sen pinta-ala on 4383,1 neliökilometriä. Asukkaita on 15 800 henkeä (vuonna 2010).[1]

Pošehonjen piiri sijaitsee Jaroslavlin alueen pohjoisosassa. Se rajoittuu pohjoisessa Vologdan alueeseen, idässä Pervomaiskin piiriin, etelässä Danilovin, Tutajevin ja Rybinskin piireihin sekä lännessä Rybinskin tekojärven kautta Breitovon piiriin. Pinta-alasta lähes puolet on metsää, vajaa kolmannes vettä ja reilut 15 % maatalousmaata.

Piirin hallinnollinen keskus on Pošehonjen kaupunki, josta on 151 kilometriä Jaroslavliin ja 418 kilometriä Moskovaan. Lisäksi siihen kuuluvat Belojen, Jermakovon, Kremnevon ja Pošehonjen esikaupungin (Prigorodnojen) maalaiskunnat. Kaupunkiväestön osuus on 41,2 %.[1]

Seudun pääelinkeinoja ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Nähtävyyksiin kuuluu Pošehonjen historiallinen kauppakaupunki. Paikallislehtenä ilmestyy Selskaja nov.

Lähteet

  1. ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2010 g. 2010. Moskva: Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Rosstat). Arkistoitu 20.12.2011. Viitattu 29.5.2011. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pošehonjen piiri.