Tässä artikkelissa käsittelemme Pohjan paikallishistoriallinen arkisto-aihetta eri näkökulmista, jotta voimme tarjota laajan ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta. Pohjan paikallishistoriallinen arkisto on erittäin ajankohtainen aihe nykyään, koska se vaikuttaa yhteiskunnan, kulttuurin, talouden, politiikan ja jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Näillä linjoilla tutkimme Pohjan paikallishistoriallinen arkisto:n eri puolia analysoimalla sen historiaa, sen nykyisiä vaikutuksia ja sen mahdollista tulevaa kehitystä. Lisäksi keskitymme tiettyihin näkökohtiin, jotka herättävät kiinnostusta Pohjan paikallishistoriallinen arkisto:n ympärillä, kuten sen vaikutus tiettyihin väestöryhmiin, sen vaikutus ympäristöön tai sen suhde muihin merkityksellisiin ilmiöihin. Lyhyesti sanottuna tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan täydellisen ja rikastuttavan yleiskatsauksen Pohjan paikallishistoriallinen arkisto:stä tarjoamalla tietoa, pohdintoja ja analyyseja, jotka voivat kiinnostaa kaikentyyppisiä lukijoita.
Pohjan paikallishistoriallinen arkisto (ruots. Pojo lokalhistoriska arkiv) on vuodesta 1991 toiminut paikallisarkisto, joka kerää ja säilyttää Pohjan kunnan ja Pohjan pitäjän historiasta kertovia historiallisia asiakirjoja. Arkiston perusti Fiskarsin kotiseutuyhdistys, joka ylläpitää myös Fiskarsin museota. Arkisto sijaitsi alun perin Fiskarsin valssilaitoksen tiloissa Hammarbackenilla Fiskarsissa. Arkisto muutti vuonna 2020 Karjaalle vanhaan muuntajatorniin Korkeavuorenkadulla. Suuri osa aineistosta on peräisin 1900-luvulta, ja vanhimmat asiakirjat ovat peräisin 1800-luvulta. Pohjan paikallishistoriallinen arkisto oli Länsi-Uudenmaan ensimmäinen varsinainen paikallishistoriallinen arkisto.[1][2][3][4][5]
Pohjan paikallishistoriallinen arkisto perustettiin historiatutkija Mikael Korhosen aloitteesta. Ajatus paikallishistoriallisesta arkistosta Pohjassa syntyi 1980-luvulla. Pohjan ruotsinkielinen työväenopisto perusti vuonna 1988 kotiseuturyhmän, jonka vetäjänä toimi Mikael Korhonen. Kotiseuturyhmä aloitti keräämällä tietoa Pohjassa toimivista ja toimineista yhdistyksistä. Työ tehtiin tutkimalla vanhojen paikallislehtien mikrofilmejä ja käymällä läpi yhdistysrekisteriä. Kun tiedot oli kerätty talteen, työryhmä otti yhteyttä yhdistyksiin ja tiedusteli olivatko yhdistykset halukkaita lahjottamaan aineistonsa paikallishistorialliseen arkistoon. Fiskarsin kotiseutuyhdistys perusti työryhmän, joka vastasi Pohjan paikallishistoriallisen arkiston suunnittelutyöstä. Arkisto sijoitettiin Fiskarsin vanhan valssilaitoksen tiloihin, jotka olivat olleet tyhjinä noin 60 vuotta. Suomen silloinen puolustusministeri Elisabeth Rehn osallistui arkiston ajavaistilaisuuteen lokakuussa 1991. Rehn oli saannut ajettua 50 000 markan verran joululahjarahaa arkistohankkeelle.[4][5][6][7]
Pohjan paikallishistoriallisesta arkistosta löytyy seuraavat arkistonmuodostajien päätyypit:
Tämän lisäksi arkistosta löytyy myös temaattinen arkistokokoelma, “Pojosamlingen” (“Pohjakokoelma”), joka koostuu seuraavista aineistotyypeistä:
Yksi merkittävä arkistonmuodostaja on Pohjan entisen kunnallispolitiikon Börje Sjöblomin Pohjaa käsittelevä laaja lehtileikekokoelma. Lehtileikkeet on järjestetty teemoittain. Arkiston kokoelmissa on myös noin 70 erilaista karttaa 1800- ja 1900-luvulta, ja noin 90 rakennuspiirustusta. Piirustuskokoelmaan sisältyy myös Fiskars-tuotteiden piirustuksia.[2]