Pohjanmerenmaksaruoho
Nykymaailmassa Pohjanmerenmaksaruoho on jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Johtuipa historiallisesta merkityksestään, sen vaikutuksesta nykyiseen yhteiskuntaan tai merkityksestään populaarikulttuurissa, Pohjanmerenmaksaruoho on aihe, joka herättää edelleen tutkijoiden, tutkijoiden, harrastajien ja yleensä ihmisten huomion. Vuosien varrella Pohjanmerenmaksaruoho on kehittynyt ja sen merkitys on kasvanut, mikä on synnyttänyt loputonta tutkimista ja tutkimusta sen moniin puoliin. Tässä artikkelissa pyrimme syventymään Pohjanmerenmaksaruoho:n aiheeseen tutkimalla sen alkuperää, kehitystä ja sen vaikutusta nykymaailmaan.
| Pohjanmerenmaksaruoho | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kladi: | Putkilokasvit |
| Kladi: | Siemenkasvit |
| Kladi: | Koppisiemeniset |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Saxifragales |
| Heimo: | Maksaruohokasvit Crassulaceae |
| Suku: | Suomumaksaruohot Sedum |
| Laji: | anglicum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Sedum anglicum |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Pohjanmerenmaksaruoho (Sedum anglicum) on Euroopan länsirannikolla esiintyvä maksaruoholaji. Se on monivuotinen, 2–10 senttimetriä korkea ja mattomaisina kasvustoina kasvava. Lehdet ovat harmaanvihreät, usein punasävyiset, 2–4 millimetriä pitkät, puikeat ja miedonmakuiset. Kukkaversot ovat rentoja-kohenevia, niukkakukkaisia; niiden päässä kasvaa viuhkokukinto. Kukan terälehdet ovat 3–5 mm pitkiä, suippoja, valkeita ja punajuovaisia. Hedelminä on pystyjä tuppiloita. Kasvi kukkii kesä-heinäkuussa.[1]
Pohjoismaissa pohjanmerenmaksaruohoa esiintyy Etelä-Norjan ja -Ruotsin länsirannikoilla melko yleisenä. Se kasvaa kallioilla ja somerikoilla.[1]
Lähteet
- ↑ a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 246. (2. painos) Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H.. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1