Pohjois-Hämeen rykmentin 3. pataljoona

Tämä artikkeli käsittelee Pohjois-Hämeen rykmentin 3. pataljoona-aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Pohjois-Hämeen rykmentin 3. pataljoona on ajankohtainen aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion vaikutuksensa vuoksi nykyiseen yhteiskuntaan. Vuosien varrella Pohjois-Hämeen rykmentin 3. pataljoona on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä, ja se on ollut tutkimusten ja tutkimusten kohteena, jotka pyrkivät ymmärtämään täysin sen vaikutukset. Tässä artikkelissa analysoidaan Pohjois-Hämeen rykmentin 3. pataljoona:n historiallista kontekstia, erilaisia ​​näkökulmia ja mahdollisia ratkaisuja tai suosituksia. Tarkoituksena on tarjota täydellinen ja rikastuttava yleiskatsaus tästä aiheesta.

Allan Winge

Pohjois-Hämeen rykmentin 3. pataljoona oli valkoisten Itäarmeijan Pohjois-Hämeen rykmenttiin kuulunut joukko-osasto Suomen sisällissodassa. Pataljoonan komentaja oli kapteeni Allan Winge. Hänen siirryttyään Ruotsalaisen prikaatin varakomentajaksi hänen tilalleen tuli jääkärivänrikki Matti Laurila. Pataljoona koottiin Jämsässä maaliskuun 1918 alussa. Alkuun pataljoonassa oli vain kaksi komppaniaa ja konekiväärijoukkue Seinäjoen pataljoonasta, konekiväärikomppanian pataljoona sai koottua Kuhmoisten taistelun jälkeen sotasaaliskonekivääreistä ja 3. komppaniansa vasta Länkipohjan taistelun jälkeen. Kuhmoisissa 10. maaliskuuta.

Joukko-osastot

  • 1. komppania

Päällikkö: ylioppilas M. Wichmann myöhemmin B. Svedlin.

  • 2. komppania

Päällikkö: jääkärivänrikki Einar Alexander Laurentius Grönberg (haavoittui 3. huhtikuuta Tampereella), myöhemmin M. Wichmann.

Joukkueenjohtajat: jääkärivääpeli Lauri Johannes Boman (myöh. Auer), joka toimi myös komppanian varapäällikkönä.
  • 3. komppania

Päällikkö: luutnantti Hellgren myöhemmin B. Frank. Komppaniassa oli Etelä-Pohjanmaan ruotsinkielisiä luutnantti Bromanin komennuskunnasta, tämä joukko liittyi komppaniaan Tampereen edustalla.

  • konekiväärikomppania

Päällikkö: Tammelin myöhemmin E. Åkerlund.

Lähteet

  • Toim. Ignatius, Theslöf, Palmén, Grotenfelt, Nordenstreng ja Soikkeli, Suomen vapaussota 1918 osat V ja VI, Otava Helsinki 1924-1925.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.