Tämän päivän artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Pohjoisfriiseinsaaret:tä ja sen vaikutuksia nykymaailmaan. Pohjoisfriiseinsaaret:llä on ollut keskeinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla sen alkuperästä tämän päivän kehitykseen. Vuosien varrella Pohjoisfriiseinsaaret on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua ja synnyttänyt useita näkökulmia ja mielipiteitä, jotka ovat muokanneet sen merkitystä ja merkitystä yhteiskunnassa. Pohjoisfriiseinsaaret on jättänyt lähtemättömän jäljen nykymaisemaan populaarikulttuurin vaikutuksista teknologiaan ja tieteeseen. Tässä artikkelissa tutkimme, kuinka Pohjoisfriiseinsaaret on muokannut maailmaa, jossa elämme, ja mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuuteen.
Pohjoisfriiseinsaaret | |
---|---|
![]() Syltin saari lounaasta nähtynä. |
|
Merialue | Atlantti |
Vesialue | Pohjanmeri |
Saaria yht. | 27 |
Suurin saari | Sylt |
Muita saaria | Rømø, Amrum |
Valtio | |
Valtio |
![]() ![]() |
Osavaltio |
![]() |
Piirikunta |
![]() |
Alue |
![]() |
Asutuskeskukset | Westerland |
Pohjoisfriiseinsaaret (tansk. Nordfrisiske Øer, saks. Nordfriesische Inseln) on saariryhmä Pohjanmerellä, Jyllannin niemimaan länsirannikolla. Se muodostaa osan Friiseinsaarista ja kuuluu osin Saksalle, osin Tanskalle.[1]
Pohjoisfriiseinsaariin kuuluvat muun muassa Sylt, Rømø, Fanø, Föhr, Amrum, Nordstrandischmoor ja Pellworm. Suurin saarista on Sylt, joka on pinta-alaltaan noin sata neliökilometriä. Lisäksi saariryhmään kuuluu useita pienempiä saaria ja luotoja. Aiemmin saariin kuului myös vuonna 1987 valmistuneen polderin avulla mantereeseen yhdistetty Nordstrand. [2]
Monet saarista ovat varakkaiden saksalaisten suosima lomakohde.[3]