Tänään tutkimme Polohy:n kiehtovaa maailmaa. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Polohy on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena läpi historian. Polohy on jättänyt jälkensä maailmaan monin eri tavoin joko tieteessä, populaarikulttuurissa, politiikassa tai millä tahansa muulla alalla. Tämän artikkelin kautta perehdymme sen merkitykseen, sen kehitykseen ajan myötä ja sen vaikutukseen nykyään. Valmistaudu löytämään tietoa ja uteliaisuutta Polohy:sta.
Polohy (Пологи) |
|
---|---|
lippu |
vaakuna |
![]() ![]() Polohy |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Zaporižžjan alue |
Piiri | Polohyn piiri |
Väkiluku (2021) | 18 396 |
Polohy (ukr. Пологи; vuosina 1928—1937 nimenä oli Tšubarivka ukr. Чубарівка) on kaupunki Zaporižžjan alueella Ukrainan eteläosassa, Konkajoen äärellä.[1][2] Kaupunki on Polohyn piirin (167 060 as., 2021) hallinnollinen keskus.[3][4] Kaupungin asukasluvuksi arvioitiin 18 396 (2021).[4]
Polohy sijaitsee 98 kilometriä aluekeskus Zaporižžjasta itäkaakkoon. Polohy on rautateiden risteyspaikkakunta, jonka asema on Etelä-Ukrainan poikittaisella päärataosuudella Zaporižžja–Volnovah’a, ja jolta risteää ratayhteys etelään Berdjanskin satamakaupunkiin, ja toinen rata pohjoiseen.[2][5][1]
Polohyn kehitys sai alkunsa 1800-luvun lopulla, kun sieltä rakennettiin rautatieosuus, joka loi yhteyden Berdjanskista Donbassiin ja Harkovaan. Vuonna 1887 seudulla oli hautausmaa. Vuodesta 1890 lähtien hautausmaan ja Kolkajoen välille nousi taloja radanrakentajille ja rautatieläisille. Vuonna 1894 rakennettiin rautatieasema ja avattiin rautatiekaluston korjauspajoja. Nämä edistivät paikkakunnan kasvua. Vuonna 1904 rakennettiin toinen ratayhteys ja Polohystä tuli risteyspaikkakunnasta. Vuonna 1905 paikkakunnalla oli satakunta taloa, ja asukkaita oli 700.[2]