Polttiaishapero

Nykymaailmassa Polttiaishapero:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Ajan mittaan Polttiaishapero on osoittautunut aiheeksi, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, synnyttää keskusteluja, ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja loputtomia pohdiskeluja. Polttiaishapero:n merkitys piilee sen vaikutuksessa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta populaarikulttuuriin. Samoin Polttiaishapero on ollut tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, mikä on synnyttänyt lukuisia edistysaskeleita ja löytöjä, jotka ovat mullistaneet ymmärryksemme ympäröivästä maailmasta. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Polttiaishapero:n vaikutusta ja sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin.

Polttiaishapero
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Russulales
Heimo: Haperot ja rouskut Russulaceae
Suku: Haperot Russula
Laji: consobrina
Kaksiosainen nimi

Russula consobrina
(Fr.) Fr.[2]

Euroopan maat, joissa lajia tavataan
Euroopan maat, joissa lajia tavataan
Katso myös

  Polttiaishapero Commonsissa

Polttiaishapero (Russula consobrina) on haperolaji. Sen lakki on kupera tai laakea ja harmaa tai harmaanruskea. Lakin leveys on 5–15 senttimetriä. Jalka on 5–12 senttimetriä pitkä ja valkoinen, mutta vanhentuessa harmaantuva. Heltat ovat valkeat ja harmaantuvat. Sienen malto on valkeaa ja haurasta. Vahingoittuneista kohdista malto muuttuu harmaaksi. Haju on heikko ja itiöpöly on kermanväristä. Maku on polttava, eikä polttiaishapero ole ruokasieni. Sitä voi kuitenkin käyttää keittämisen jälkeen. Sieni kasvaa yleisenä koko Suomessa kuusikoissa ja sekametsissä sekä tunturikoivikoissa kuusen juurisienenä[3] elo-syyskuussa.[4] Polttiaishapero on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi.[5]

Polttiaishapero muistuttaa savuhaperoa.[3]

Lähteet

  1. ↑ Bachman, S., Svahnström, V. & Canteiro, C.: Russula consobrina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2025-1. 2025. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.4.2025. (englanniksi)
  2. ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Viitattu 2.9.2008.
  3. ↑ a b Korhonen, Jarkko & Penkkimäki, Pirjo: Suuri suomalainen sienikirja, s. 75. Readme.fi, 2016. ISBN 978-952-321-211-4
  4. ↑ Phillips, R.: WSOY Suuri Sienikirja, s. 94. (suomeksi toim. Lasse Kosonen) WSOY, 1981, suom. 1992. ISBN 951-0-17255-3
  5. ↑ Salo, Pertti & Niemelä, Tuomo & Salo, Ulla: Suomen sieniopas, s. 63. Kasvimuseo, 2006. ISBN 951-0-30359-3

Aiheesta muualla