Polyfenolit

Tämän päivän artikkelissa puhumme Polyfenolit:stä. Tämä on aihe, joka on kiinnostanut monia ihmisiä läpi historian ja joka herättää edelleen keskustelua tänään. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa Polyfenolit on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen ja pohdinnan kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Polyfenolit:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään sen vaikutuksista populaarikulttuuriin. Epäilemättä Polyfenolit on kiehtova aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme.

Tanniinihappo on polyfenoli.

Polyfenolit ovat ryhmä kasveissa olevia aineita, jotka sisältävät useamman kuin yhden fenoliryhmän.

Polyfenoleita esiintyy lähes kaikissa kasveissa. Monet polyfenolit sisältävät väriaineita. Polyfenolit antavat esimerkiksi kukille pölyttäjiä houkuttelevan värityksen ja torjuvat lisäksi tuholaisia ja kasvitauteja.[1]

Polyfenolit jaetaan usein neljään pääluokkaan: fenoliset hapot, flavonoidit, stilbeenit ja lignaanit.

Polyfenoleilla on monia erilaisia terveysvaikutuksia. Ne mm. heikentävät ihmisellä ravinnon raudan imeytymistä[2], mutta omaavat monia muita terveyttä edistäviä vaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi sydäntä suojaavat vaikutukset [3], sekä alentunut riski sairastua 2-tyypin diabetekseen[4].

Runsaasti polyfenoleita sisältävät mm. marjat, punasipuli, tumma suklaa, vihreä tee ja punaviini. [5]

Rakenne

Polyfenolit voidaan jakaa rakenteensa perusteella kahteen alaryhmään. Hydrolysoitavissa olevat tanniinit ovat glukoosin tai muiden sokereiden ja gallushapon estereitä. Toinen alaryhmä ovat fenyylipropanoidit, joita ovat muun muassa ligniinit, flavonoidit ja kondensoituneet tanniinit.lähde?

Terveysvaikutukset

Kahvin ja teen polyfenolit estävät raudan imeytymistä ravinnosta. Esimerkiksi 1,5 desilitraa mustaa kahvia estää 60 prosenttisesti aterialla nautitun raudan imeytymisen ja tee 70–90 prosenttisesti.[6]

Polyfenoleita runsaasti saavilla on peräti 37% pienempi kuolleisuus verrattuna polyfenoleita vähiten saaneisiin [7]. Toisessa espanjalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että pienempään kuolleisuuteen yhdistyvät erityisesti polyfenolit, joita saadaan lehtisalaatista, pinaatista, ekstraneitsytoliiviöljystä, vihreistä oliiveista, punaviinistä ja kahvista [8]

Suomalaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin, että eniten flavonoideja saaneilla oli peräti 46 prosenttia pienempi riski kuolla sepelvaltimotautiin [9]

Ranskalaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin sopivan polyfenolien yhdistelmän olevan yhteydessä 50 prosenttia pienempään dementian ja Altzheimerin taudin riskiin, kun polyfenoleita oli saatu runsaasti. Sopiva polyfenolien sekoitus muodostui, kun ruokavalioon kuului pähkinöitä, sitrushedelmiä, marjoja, vihreitä lehtivihanneksia, soijaa, viljoja, oliiviöljyä, punaviiniä ja teetä [10]

Lähteet

  1. ↑ Anne-Maria Pajari: Miksi marjoja kannattaa syödä? Tiede-lehti 5/2023, sivut 34-35.
  2. ↑ Kathryn L. Beck, Cathryn A. Conlon, Rozanne Kruger, Jane Coad: Dietary Determinants of and Possible Solutions to Iron Deficiency for Young Women Living in Industrialized Countries: A Review. Nutrients, 19.9.2014, 6. vsk, nro 9, s. 3747–3776. PubMed:25244367 doi:10.3390/nu6093747 ISSN 2072-6643 Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30459074/ Dietary polyphenol intake and risk of type 2 diabetes in the Polish arm of the Health, Alcohol and Psychosocial factors in Eastern Europe (HAPIEE) study Giuseppe Grosso, Urszula Stepaniak, Agnieszka Micek, Magdalena Kozela, Denes Stefler, Martin Bobak, Andrzej Pajak] pubmed.ncbi.nlm.nih.gov.
  4. ↑ Total polyphenol intake, polyphenol subtypes and incidence of cardiovascular disease: The SUN cohort study, R D Mendonça, N C Carvalho, J M Martin-Moreno, A M Pimenta, A C S Lopes, A Gea, M A Martinez-Gonzalez, M Bes-Rastrollo pubmed.ncbi.nlm.nih.gov.
  5. ↑ Polyfenolit ylläpitävät monipuolisesti terveyttämme, Juhana Harju, 02.01.2024 suomenterveysravinto.fi.
  6. ↑ Juotko sinäkin kahvia lounaan päälle? Ei kannattaisi www.iltalehti.fi. Viitattu 11.8.2021.
  7. ↑ [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24886552/ Polyphenol intake and mortality risk: a re-analysis of the PREDIMED trial Anna Tresserra-Rimbau, Eric B Rimm, Alexander Medina-Remón, Miguel A Martínez-González, M Carmen López-Sabater, María I Covas, Dolores Corella, Jordi Salas-Salvadó, Enrique Gómez-Gracia, José Lapetra, Fernando Arós, Miquel Fiol, Emili Ros, Lluis Serra-Majem, Xavier Pintó, Miguel A Muñoz, Alfredo Gea, Valentina Ruiz-Gutiérrez, Ramón Estruch, Rosa M Lamuela-Raventós 1; PREDIMED Study Investigators, PMID: 24886552, PMCID: PMC4102266, DOI: 10.1186/1741-7015-12-77] pubmed.ncbi.nlm.nih.gov.
  8. ↑ [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37290979/ Polyphenol intake and mortality: A nationwide cohort study in the adult population of Spain Diana María Mérida, Facundo Vitelli-Storelli, Belén Moreno-Franco, Montserrat Rodríguez-Ayala, Esther López-García, José R Banegas, Fernando Rodríguez-Artalejo, Pilar Guallar-Castillón. PMID: 37290979, DOI: 10.1016/j.clnu.2023.05.020.] pubmed.ncbi.nlm.nih.gov.
  9. ↑ [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/8597679/ Flavonoid intake and coronary mortality in Finland: a cohort study P Knekt, R Jarvinen, A Reunanen, J Maatela. PMID: 8597679, PMCID: PMC2349921, DOI: 10.1136/bmj.312.7029.478.] pubmed.ncbi.nlm.nih.gov.
  10. ↑ [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29703769/ Pattern of polyphenol intake and the long-term risk of dementia in older persons Sophie Lefèvre-Arbogast, David Gaudout, Julien Bensalem, Luc Letenneur, Jean-François Dartigues, Boris P Hejblum, Catherine Féart, Cécile Delcourt, Cécilia Samieri. PMID: 29703769 , DOI: 10.1212/WNL.0000000000005607.] pubmed.ncbi.nlm.nih.gov.