Nykymaailmassa Pont de Normandie:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle väestöryhmälle. Olipa yhteiskuntaan, talouteen tai kulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi Pont de Normandie asettanut itsensä keskeiseksi keskustelu- ja pohdiskelupisteeksi nykyään. Sen vaikutukset ja seuraukset kattavat eri aloja politiikasta teknologiaan, mukaan lukien koulutus ja ympäristö. Tässä artikkelissa tutkimme Pont de Normandie:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta maailmaan, jossa elämme.
Pont de Normandie | |
---|---|
![]() |
|
Ajokaistoja | A29-moottoritien neljä kaistaa, jalkakäytävä |
Ylittää | Seine-joen |
Sijainti | Le Havre, Honfleur, Ranska |
Ylläpitäjä | Société des Autoroutes de Paris Normandie |
Siltatyyppi | Vinoköysisilta |
Pituus | 2 143 m |
Leveys | 23,60 m |
Korkeus | 214,77 m |
Avattu liikenteelle | 20. tammikuuta 1995 |
Tullimaksu | 5,00€ henkilöautolta (2007) |
Koordinaatit | |
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Pont de Normandie on Seine-joen ylittävä vinoköysisilta moottoritiellä A29 Normandiassa Ranskassa. Silta on viimeisin Seine-joen silta ennen merta. Silta yhdistää Seinen pohjoispuolella sijaitsevan Le Havren eteläpuolella sijaitsevaan Honfleuriin.
Ranskan pääministeri Edouard Balladur vihki sillan käyttöön 20. tammikuuta 1995. Sillan rakennuskustannukset olivat yli 2 miljardia frangia, joka vastasi silloisessa rahassa noin 1,8 miljardia markkaa. Sillan köydet suunniteltiin kestämään jopa 70 metriä sekunnissa puhaltavaa tuulta. Sillan alituskorkeus on 52 metriä. Sen valmistuessa oletettiin, että noin 6 000 autoa käyttäisi siltaa päivittäin.[1]