Populaatiogenetiikka
Tässä artikkelissa tutkimme Populaatiogenetiikka:n kiehtovaa maailmaa, joka on herättänyt useiden tutkijoiden, asiantuntijoiden ja harrastajien kiinnostuksen viime vuosina. Alkuperäistään vaikutukseensa nyky-yhteiskuntaan Populaatiogenetiikka on ollut merkittävässä roolissa useilla eri aloilla tieteestä ja teknologiasta populaarikulttuuriin ja politiikkaan. Näillä sivuilla tutkimme Populaatiogenetiikka:n monia puolia sekä sen vaikutuksia ja tulevaisuudennäkymiä. Valmistaudu mukaansatempaavaan ja silmiä avaavaan matkaan, joka haastaa ymmärryksesi Populaatiogenetiikka:sta ja saa sinut pohtimaan sen merkitystä tämän päivän maailma..
Populaatiogenetiikka tai väestögenetiikka[1] on perinnöllisyystieteen haara, joka tutkii alleeli- ja genotyyppifrekvenssien vaihtelua populaatioissa sekä tätä vaihtelua sääteleviä evoluutiotekijöitä: luonnonvalintaa, geneettistä ajautumista, mutaatioita ja geenivaihtoa. Populaatiogenetiikka pyrkii selvittämään myös adaptaation ja lajiutumisen mekanismeja.
Populaatiogenetiikkaa sovelletaan esimerkiksi evoluutiotutkimuksessa, populaatioekologisessa tutkimuksessa, jalostuksessa, väestöjen ja populaatioiden historian tutkimuksessa, tautiperimän kartoituksessa ja rikostutkimuksessa. Alan keskeisiä tutkimusmenetelmiä ovat matemaattinen mallintaminen, kokeellinen tutkimus ja luonnonpopulaatioiden tutkimus.
Nykyaikainen synteettinen evoluutioteoria (moderni synteesi) syntyi, kun populaatiogenetiikka sovitettiin yhteen klassisen Charles Darwinin aloittaman evoluutioteorian kanssa 1930- ja 1940-lukujen aikana.
Lähteet
- ↑ Metatesaurus Rex -hakuohjelma: Populaatiogenetiikka Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 8.9. 2008.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Populaatiogenetiikka Wikimedia Commonsissa
| Peruskäsitteitä | |
|---|---|
| Osa-alueita | |
| Sovellutuksia |