Porvoon kansallinen kaupunkipuisto

Porvoon kansallinen kaupunkipuisto
Porvoojoen alajuoksu ja Porvoon tuomiokirkon seutu kuuluvat Porvoon kansalliseen kaupunkipuistoon.
Sijainti	Porvoo
Pinta-ala	noin 21 km2
Perustettu	18.5.2010[1]
Rakennuttaja	Porvoon kaupunki
Kotisivut
Infobox OK

Porvoon kansallinen kaupunkipuisto on yksi Suomen yhdeksästä kansallisesta kaupunkipuistosta. ^[2] Se perustettiin 18. toukokuuta 2010 ja on järjestyksessään viides Suomessa.^[1] Puisto oli yksi YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuoden ja Euroopan rakennusperintövuoden valtakunnallisista hankkeista.

Kaupunkipuiston maapinta-ala on hieman yli 1 100 hehtaaria ja siihen kuuluu vesialueita yli 1 000 hehtaaria. Alueeseen kuuluu muun muassa Porvoonjoen alajuoksua ympäristöineen (erimerkiksi Porvoon linnamäki ja Porvoon tuomiokirkko ympäristöineen) ^[3]

Puistoon tutustumiseksi on laadittu yhteensä kahdeksan reittiä ^[4] ja se sisältää 22 merkittävää kohdetta ^[5], jotka kertovat keskiajan varhaisista asutusvaiheista aina Suomen valtion muotoutumiseen asti. Porvoon historiasta, kartanoista, kaupunkiluonnosta sekä vesialuiesta ja saaristosta. Puistossa voi liikkua kaduilla, kävely- ja pyöräteillä, jalkakäytävillä ja luontopoluilla, sekä meloen tai veneillen joella ja merellä. ^[6][7]

Uudenmaan maakuntahallitus valitsi kaupunkipuiston vuoden 2015 Uusimaa-palkinnon saajaksi. Porvoon kaupunki sai palkinnoksi 2 000 euroa kaupunkipuiston kulttuuriperinnön sähköisen tietokannan ja esittelyreittien toteuttamiseen. ^[8]

• Elämää vanhassa kaupungissa. Kävelyreitillä tutustutaan tunnettuihin ja vähemmän tunnettuihin porvoolaisiin, sekä eri säätyjen ja ammattikuntien asumiseen. ^[9]

• Kauppaa ja teollisuutta Porvoossa. Porvoo syntyi kaupankäynnin ansiosta. Kaupungissa on toiminut olkihattutehdas, lelupaja ja panimo. ^[10]

• Näsinmäen monet kasvot. Näsinmäki on ollut matkailunähtävyys jo satoja vuosia ja Näsin hautausmaan mullassa makaavat kaikki Porvoon kulttuurihistorian merkkihenkilöt. ^[11] Näsinmäki muodostui Porvoon evankelis-luterilaisen seurakunnan uudeksi hautausmaaksi 1789, jolloin John Holm lahjoitti maan tähän tarkoitukseen. Näsinmäkeen ovat haudattuina mm. J. L. Runeberg ja hänen puolisonsa Fredrika Runeberg, Suomen sodan aikaiset Anders Wilhelm ja Carl Gustaf Ramsay, joiden hautojen lähellä ovat Ulla Möllersvärdin Eugen Schaumanin, Gabriel Linsenin, Johan Knutsonin, Porvoon hiippakunnan piispa Frans Ludvig Schaumanin, Johannes Askolinin, Oskar Simolinin, Werner Söderströmin, Ville Vallgrenin ja Jari Hemmerin haudat. ^[12]

• Hamarin sahakylän jäljillä. Porvoon Höyrysaha oli aikansa suurteollisuutta. ^[13]

• Gammelbackan hävinnyt kartano. Gammelbackan lähiö peittää alleen palan suomalaista kartanohistoriaa ja metsässä voi edelleen nähdä kartanon puiston piirteitä. ^[14]

• Luontohelmiä kivenheiton päässä keskustasta. Porvoota ympäröi kaunis merenranta- ja metsäluonto. ^[15]

• Edelfeltin taidetta Porvoon maisemissa. Albert Edelfelt on ikuistanut Porvoon näkymiä. ^[16][17]

• Porvoon rantojen historiaa. Veneellä pääsee tutustumaan Porvoon saaristoon ja historiaan merellisestä näkökulmasta. ^[18]

Merkittävimmät kohteet ovat Björkholmenin luotsiasema, Ekudden, Empirekorttelit, Gammelbackan kartanon puistometsä, Haikkoo ja lennätinvuori, Haikkoonselkä ja Barlastholmen saaret, Hamarin kylä ja sahasaaret, Joonanmäen ulkoilumetsä, Kokonniemi, Linnamäkien ja Maarin alue, Näsinmäen hautausmaa, Porvoon rantojen historia, Rautatieaseman seutu, Ruskis, Sikosaari, Stensbölen suojelualueet, Tarinoita kansallisesta kaupunkipuistosta, Vanha Porvoo sekä Villa Wilhelmsberg.

Kansallisesti arvokkaita paikkoja ovat mm. keskiaikainen Linnamäki, Vanha Porvoo, Näsinmäen hautausmaa ja empireajan umpikorttelit.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita pakkoja on Porvoonjoen suiston lintulahdella ja Stensbölen luonnonsuojelualueilla.

Kaupunkilaisille tärkeitä ovat jokirannan puistovyöhyke sekä rantapromenadi kahviloineen.

Jo 1800-luvulla tunnettuja puistometsiä ja näköalapaikkoja ovat Näsin puistometsä, Kokonniemen kansanpuisto, Joonaanmäki, Gammelbackan kartanon entinen puisto ja Tornivuori sekä Lennätinvuori Haikkoossa.

Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita ovat Haikon kartano, Edelfeltin ateljeemuseo, Villa Wilhelmsberg sekä Stensbölen kartanoa ympäröivä kulttuurimaisema. ^[19]