Tässä artikkelissa tutkimme Potšajiv:n kiehtovaa maailmaa. Potšajiv:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli yhteiskunnassa sen alkuperästä nykyiseen vaikutukseensa. Kautta historian Potšajiv on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena, mikä on johtanut sen merkityksen ja merkityksen ymmärtämiseen eri alueilla. Tämän artikkelin kautta syvennymme sen moniin puoliin ja analysoimme sen seurauksia ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Liity kanssamme tälle matkalle Potšajiv:n läpi ja löydä sen vaikutus ympäröivään maailmaan.
Potšajiv Почаїв |
|
---|---|
![]() Potšajivin lavra on kaupunkikuvaa hallitseva rakennuskokonaisuus. |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Potšajiv |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Ternopilin alue |
Piiri | Kremenetsin piiri |
Historiallinen maininta | 1442 |
Kaupungiksi | 1978 |
Väkiluku (2022) ([1]) | 7 633 |
Potšajiv (ukr. Почаїв) on kaupunki Ukrainan Ternopilin alueen Kremenetsin piirissä.[2][3][4][1][5] Potšajiv sijaitsee maanteitse noin 65 kilometriä aluekeskus Ternopilistä pohjoiseen.[6]
Tammikuun keskilämpötila on −4,5 ja heinäkuun +18,6 celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on 600 millimetriä.[4]
Ukrainan tilastokeskus arvioi kaupungin väkiluvuksi 7 633 (2022 alussa).[1] Vuonna 2001 siellä oli 8 027 asukasta, joista etnisesti ukrainalaisia oli 97,12 prosenttia, venäläisiä 1,98 %, moldovalaisia 0,24 % ja valkovenäläisiä 0,22 %.[7] Vuoden 1989 väestönlaskennassa kirjattiin 10 019 asukasta.[8]
Paikkakunta mainitaan historiallisissa dokumenteissa ensimmäisen kerran vuonna 1442[2] (tai 1450) Liettuan suuriruhtinaskunnan alaisuudessa.[3][4] Kaupunkityyppisen taajaman aseman asutus sai 1940;[2] kaupungiksi Potšajiv nimettiin vuonna 1978.[2][3][4]
Ukrainan kesän 2020 aluehallintouudistuksen jälkeen ja ennen sitä Potšajiv on kuulunut Kremenetsin piiriin.[5][4][3][8]
Kaupungissa toimii luostari, jolla on vuodesta 1833 ollut lavran asema. Luostari tunnetaan nimellä Potšajivin lavra (luostari 1500-1900 -luvuilta).[3][4][9][10][11] Historiallis-arkkitehtonisina kohteina mainittakoon erityisesti lavraan kuuluvat Uspenskin (1771-1791) ja Pyhän Kolminaisuuden katedraalit (1906).[3][4] Paikkakunnan huomattavista kohteista eräs lähdeteos mainitsee Pyhän Hengen luostarin (1903–1959, 1991-), teologisen seminaarin sekä historiaa ja taidetta esittelevän museon.[2]