Prahan rauha (1866)

Tänään esittelemässämme artikkelissa Prahan rauha (1866):stä käsittelemme tänään erittäin tärkeää aihetta, joka epäilemättä kiinnittää lukijoidemme huomion. Puhummepa sitten Prahan rauha (1866):stä symbolisena hahmona, historiallisena tapahtumana, yhteiskunnallisena ilmiönä tai muuna kiinnostavana aspektina, pyrimme tarjoamaan täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen, jonka avulla voimme täysin ymmärtää sen tärkeyden ja vaikutuksen yhteiskuntaan. Tämän artikkelin aikana tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Prahan rauha (1866):een, analysoimalla sen alkuperää, kehitystä, seurauksia ja mahdollisia tulevaisuuden ennusteita. Olemme varmoja, että tässä artikkelissa esitetyt tiedot ovat erittäin hyödyllisiä kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan tietojaan Prahan rauha (1866):stä.

Prahan rauha (saks. Prager Frieden) oli Prahassa 23. elokuuta vuonna 1866 solmittu Preussin-Itävallan sodan päättänyt rauhansopimus. Alustava rauhansopimus oli allekirjoitettu 26. heinäkuuta. Sodassa Itävallan keisarikunnan lyöneeseen Preussin kuningaskuntaan liitettiin rauhan myötä Hannoverin kuningaskunta, Hessenin vaaliruhtinaskunta, Nassaun herttuakunta ja Frankfurtin vapaakaupunki sekä Holsteinin ja Schleswigin herttuakunnat. Itävalta tunnusti Saksan liiton hajottamisen. Prahan rauha nosti Preussin kuningaskunnan saksalaisten valtioiden keskuudessa määräävään asemaan mahdollistaen Pohjois-Saksan liiton perustamisen. Preussin kuninkaan tuli toimia liittokanslerin avustuksella Pohjois-Saksan liiton päämiehenä. Oli myös perustettava liittoneuvosto, jossa oli edustajat kaikista jäsenvaltioista, ja yksikamarinen eduskunta, jonka jäsenet valittaisiin yleisellä äänioikeudella kolmeksi vuodeksi.[1][2]

Lähteet

  1. ↑ Seven Weeks’ War Britannica. Viitattu 30.7.2022.
  2. ↑ Svanström, Ragnar: Kansojen historia. Osa 19. Kansallisuusliikkeet, s. 361. WSOY, 1984. ISBN 951-0-09747-0