Prehniitti
Nykymaailmassa Prehniitti on erittäin tärkeä asia, joka vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään. Syntymisestään lähtien Prehniitti on herättänyt kiistoja ja keskustelua, mikä on herättänyt laajaa kiinnostusta yhteiskunnassa. Vuosien varrella Prehniitti on kehittynyt ja siitä on tullut tutkimus- ja tutkimusaihe, joka kattaa useita alueita tieteestä ja teknologiasta politiikkaan ja kulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Prehniitti:n merkitystä ja vaikutusta nyky-yhteiskunnassa, analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ja tarjoamme kattavan kuvan tästä ilmiöstä, joka herättää edelleen kiinnostusta ja huomiota ympäri maailmaa.
| Prehniitti | |
|---|---|
 |
|
| Luokka | silikaattimineraalit |
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | Ca2Al2Si3O10(OH)2 |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | valkoinen, keltainen tai vihreä |
| Kidejärjestelmä | rombinen |
| Optiset ominaisuudet | |
| Viiru | valkoinen |
| Aiheesta muualla | |
Prehniitti on inosilikaattihin kuuluva silikaattimineraali. Se on saanut nimensä hollantilaisen everstin Hendrik von Prehnin mukaan. Kemiallinen kaava on Ca2Al2Si3O10(OH)2. Väri on valkoinen tai vihreän tai keltaisen sävyinen. Kidejärjestelmä on ortorombinen. Viiru on valkoinen.lähde?
Esiintyminen
Prehniittiä esiintyy metamorfisissa ja basalttisissa kivissä. Sitä on löydetty Skotlannista ja Australiasta.[1]
Kuvia prehniitista
-
Smaragdin muotoon leikattu prehniitti, 1,85 cm x 1,42 cm, 4,6 g. -
Pyöreähkö keltainen riipusmainen prehniitti, 2,4 cm x 1,8 cm, 5,5 g. -
Botryoidaalinen prehniitti sirpale, 12,0 cm x 11,0 cm, 646 g. -
Prehniittisen nodulin kappale, 11,0 cm x 7,0 cm, 338 g. -
Viipaloitu prehniittifragmentti, jossa kalsiittisydän, halkaisija 9,0 cm. -
Prehniittia, New Haven, Connecticut, USA.
Lähteet
- ↑ David C. Cook: ”Prehniitti”, Mineraalit ja jalokivet, s. 265. Suomentanut Kalle Taipale. Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-8083-0
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Prehniitti Wikimedia Commonsissa
