Preussin maapäivät

Nykymaailmassa Preussin maapäivät:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Preussin maapäivät synnyttää keskustelua, keskustelua ja pohdintaa yhteiskuntavaikutuksestaan. Tässä artikkelissa tutkimme Preussin maapäivät:een liittyviä eri näkökohtia sen historiallisesta alkuperästä sen vaikutuksiin nykyisyyteen. Lisäksi analysoimme Preussin maapäivät:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.

Preussin vapaavaltion aikana maapäivät kokoontui Berliinissä Abgeordnetenhaus -nimisessä rakennuksessa. Valokuva on vuodelta 1900.

Preussin maapäivien (saksaksi Preußischer Landtag), eli parlamentin, toiminta perustui Preussin kuninkaan helmikuussa 1850 antamaan perustuslakiin, mutta se kokoontui kuningas Fredrik Vilhelm IV:n koollekutsumana ensimmäisen kerran jo huhtikuussa vuonna 1847. Maapäivillä oli kaksi kamaria, ylähuone ja alahuone. Ylähuoneen jäsenet joko edustivat suurmaanomistajia ja suuria kaupunkeja tai olivat kuninkaan nimittämiä. Vuonna 1854 ylähuone nimettiin virallisesti herrainhuoneeksi. Alahuoneen jäsenet valittiin vaaleilla, joissa äänioikeus oli kolmeen eri luokkaan jaetuilla veronmaksajilla.[1][2]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Prussia - German Empire, Hohenzollern Dynasty, Unification britannica.com.
  2. ↑ Svanström, Ragnar: Kansojen historia. Osa 19. Kansallisuusliikkeet, s. 85-87. WSOY, 1984. ISBN 951-0-09747-0