Nykymaailmassa Proconsul:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe, joka kattaa laajan kirjon sovelluksia. Proconsul:n tutkimuksesta on tullut kiistaton merkitys eri tiedon aloilla sen vaikutuksesta yhteiskuntaan ja sen merkitykseen globaalissa taloudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Proconsul:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Sen alkuperästä sen nykyiseen evoluutioon perehdymme yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää Proconsul:n merkitystä ja laajuutta nykymaailmassa.
Proconsul | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Kädelliset Primates |
Yläheimo: | Ihmisapinat Hominoidea |
Heimo: | †Proconsulidae |
Alaheimo: | †Proconsulinae |
Suku: |
†Proconsul Hopwood, 1933 |
Lajit [1] | |
Katso myös | |
Proconsul on kädellissuku, johon kuuluu Afrikassa mioseenikauden alkupuolella 18–15 miljoonaa vuotta sitten eläneitä lajeja. Proconsul-sukuun sijoitetut lajit elivät puissa ja olivat nelijalkaisia, pieniaivoisia ja hännättömiä. Sukua pidetään varhaisimpana tunnettuna ihmisapinasukuna tai ainakin ihmisapinoille hyvin läheisenä, koska niillä oli joitain ihmisapinamaisia piirteitä, kuten esimerkiksi hännättömyys, peukalon ja lantion liikerata.[2]
Ensimmäiset proconsulin fossiilit löydettiin kenialaisesta kalkkikivilouhoksesta vuonna 1927. Luut toimitettiin British Museumin tutkija A. Tindell Hopwoodille, joka selvitti niiden iäksi 18 miljoonaa vuotta. Hopwood hankki rahoituksen tutkimusretkeä varten ja lähti Keniaan etsimään lisää fossiileja. Vuonna 1933 hän julkaisi tutkimustuloksensa ja antoi uudelle ihmisapinalajille nimeksi Proconsul eli Consulin edeltäjä Lontoon varietee-näytöksissä esiintyneen Consul-simpanssin mukaan.[3]
Proconsulin aivot ovat pienemmät kuin nykyisten ihmisapinoiden aivot, mutta suuremmat kuin esimerkiksi marakattien. Niiden etu- ja takaraajat ovat suunnilleen yhtä pitkät, joten ne ovat todennäköisesti liikkuneet neljällä jalalla.[4]