Pseudovektori
Nykyään Pseudovektori:stä on tullut erittäin kiinnostava ja keskustelunaihe eri alueilla. Sekä yhteiskunnassa että akateemisella alalla Pseudovektori on synnyttänyt joukon ristiriitaisia tunteita ja mielipiteitä, jotka ovat herättäneet loputtomia keskusteluja ja pohdintoja. Siksi on tärkeää omistaa aikaa ja tilaa tutkia ja analysoida perusteellisesti Pseudovektori:n vaikutuksia ja seurauksia elämäämme. Tässä artikkelissa perehdymme Pseudovektori:een liittyviin eri näkökohtiin, tarkastelemme sen alkuperää, kehitystä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Samoin käsittelemme Pseudovektori:tä ympäröiviä eri näkökulmia ja kantoja laajentaaksemme ymmärrystämme tästä monimutkaisesta ja merkittävästä aiheesta.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Pseudovektori eli aksiaalivektori on matemaattinen olio, joka muistuttaa tavallista (polaari)vektoria.
Jos avaruus peilataan tason suhteen, normaalien polaaristen vektoreiden peilitasoa vastaan kohtisuora komponentti muuttuu vastakkaissuuntaiseksi, muut komponentit pysyvät ennallaan. Pseudovektorien laita on päinvastoin.
Yleinen tapa konstruoida pseudovektori p on ottaa (polaari)vektorien a ja b ristitulo:
- p = a × b
Kahden pseudovektorin ristitulo on myös pseudovektori. Sen sijaan pseudovektorin ja polaarisen vektorin ristitulo on normaali polaarinen vektori. Polaarivektorin ja pseudovektorin skalaaritulo on pseudoskalaari.
Fysiikassa pseudovektoreita ovat monet pyörimisliikkeeseen liittyvät suureet kuten kulmanopeus ja pyörimismäärä. Ne on määritelty pyörimisliikkeen akselin suuntaisiksi oikeakätisyyssäännön mukaisesti siten, että jos pyörimisliike tapahtuu nyrkissä olevan oikean käden sormien suuntaisesti, peukalo osoittaa tällaisen vektorisuureen suunnan. Myös sähkövirran indusoiman magneettikentän voimakkuus on pseudovektori, sillä sähkövirtaa ympäröivän pyörteisen magneettikentän suunta määräytyy oikeakätisyyssäännön mukaisesti.
Katso myös
Kirjallisuutta
- Kivelä, Simo K.: Algebra ja geometria. Espoo: Otatieto, 1989. ISBN 951-672-103-6
- Rikkonen, Harri: Matematiikan pitkä peruskurssi I: Vektorialgebra ja analyyttinen geometria. Helsinki: Otakustantamo, 1969. ISBN 951-671-067-0
- Pitkäranta, Juhani: Calculus Fennicus – TKK:n 1. lukuvuoden laaja matematiikka (2000–2013) (pdf) Helsinki: Avoimet oppimateriaalit ry. ISBN 978-952-7010-12-9 ISBN 978-952-7010-13-6 (pdf). Viitattu 8.7.2019.