Nykymaailmassa Ptahhotepin opetukset:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Teknologian ja globalisaation myötä Ptahhotepin opetukset on ottanut odottamattoman roolin synnyttäen ristiriitaisia mielipiteitä ja erilaisia kantoja. Ei ole epäilystäkään siitä, että Ptahhotepin opetukset on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin politiikasta talouteen, mukaan lukien kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme Ptahhotepin opetukset:n eri puolia ja keskustelemme sen vaikutuksista nykyään sekä sen mahdollisista vaikutuksista tulevaisuudessa. Poikkitieteellisellä lähestymistavalla lähestymme Ptahhotepin opetukset:tä useista eri näkökulmista tavoitteenamme ymmärtää paremmin sen laajuutta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Ptahhotepin opetukset on muinaisegyptiläinen teksti, jonka laati visiiri Ptahhotep noin 2375–2350 eaa. 5. dynastian faarao Djedkare Isesiin hallituskaudella.[1] Egyptologi Émile Prisse d’Avennes löysi tekstit Thebasta vuonna 1847.[2] Käsikirjoitus kuuluu genreltään muinaisen Egyptin viisauskirjallisuuteen.[3] Tekstistä tunnetaan neljä käsikirjoitusta, joista ainoaa kokonaista versiota Papyrus Prisseä säilytetään Bibliothèque Nationalessa Pariisissa.[4]
Tekstissä 110-vuotias visiiri Ptahhotep haluaa luopua visiirin tehtävistä poikansa hyväksi. Faarao on hyväksynyt tämän sillä ehdolla, että Ptahhotep välittää tietonsa pojalleen – yleensä visiirin virkaan valittiin jo korkeampaan ikään ehtinyt mies, jolle oli karttunut elämänkokemusta. Ptahhotep neuvoo tekstissä pojalleen, miten eletään hyvää ja oikeudenmukaista elämää.[5]