Puigcerdà

Nykymaailmassa Puigcerdà on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Puigcerdà:stä on tullut toistuva keskustelunaihe yhteiskunnallisen vaikutuksensa, populaarikulttuurin roolinsa tai akateemisen merkityksen vuoksi. Itse asiassa ei ole yllättävää, että Puigcerdà on keskustelun ja analyysin aihe monilla aloilla, koska sen vaikutus ulottuu moniin modernin elämän osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Puigcerdà-ilmiötä perusteellisesti, käsittelemme sen eri puolia ja analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.

Puigcerdà
Näkymä Puigcerdàan.
Näkymä Puigcerdàan.
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Puigcerdàn sijainti.
Puigcerdàn sijainti.

Puigcerdà

Koordinaatit: 42°26′5″N, 1°55′42″E

Valtio Espanja
Itsehallintoalue Katalonia
Maakunta Girona
Comarca Baixa Cerdanya
Hallinto
 – Pormestari Albert Piñeira Brosel[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 18,9 km²
Korkeus 1 202[2] m
Väkiluku (2017) 8 839
 – Väestötiheys 467,2 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 17520[1]









Puigcerdà on kaupunki Gironan maakunnassa Katalonian itsehallintoalueella Espanjassa.[2] Puigcerdà on Baixa Cerdanyan pääkaupunki. Kaupungin pinta-ala on 18,9 neliökilometriä ja asukasluku 8839 vuonna 2017.[3] Väestötiheys on 467,2 as./km².[3]

Puigcerdàn naapurikunnat ovat Guils de Cerdanya, Bolvir ja Fontanals de Cerdanya lännessä ja Alp kaakossa. Pohjoisessa ja idässä Puigcerdà rajautuu Ranskalle kuuluvaan Pyrénées-Orientalesin departementtiin. Myös Segre-joki virtaa kaupungin alueella.[4]

Puigcerdàn alueella sijaitsevia nähtävyyksiä ovat muun muassa romaanista tyyliä edustava Sant Tomàs de Ventajola -kirkko ja Torre del Campanar -kellotorni.[4]

Historia

Vuosina 1170–1177 kuningas Alfonso I perusti Puigcerdàn ja muodosti siitä Cerdanyan pääkaupungin. Vuonna 1280 tuli tuhosi suuren osan kaupunkia. Vuonna 1428 puolestaan suuri maanjäristys aiheutti suurta tuhoa kaupungissa. Vuonna 1479 kaupungin uuden linnan rakennustyöt alkoivat. Vuosina 1812–1814 Napoleon Bonaparte muodosti Segren departementin ja sen pääkaupungiksi tuli Puigcerdà.[4]

Vuonna 1924 kuningas Alfons XIII vieraili kaupungissa. 10. helmikuuta 1939 Espanjan diktaattorin Francisco Francon sotajoukot saapuivat kaupunkiin. Vuonna 1956 Puigcerdà aloitti jääkiekon pelaamisen kansallisella tasolla.[4]

Nykyinen Puigcerdà on muodostunut, kun Rigolisa 1800-luvulla ja Vilallobent vuonna 1969 liittyivät siihen.[4]

Asutuskeskukset

Puigcerdàn asutuskeskukset ja niiden väkiluvut vuonna 2007:

Nimi Väkiluku
Age 150
La Guingueta 889
Puigcerdà 6 838
Rigolisa 32
Sant Marc 287
Sant Martí 309
Urbanització Deulofeu 321
Ventajola 7
Vilallobent 116

Lähde: [2]

Kuuluisia asukkaita

Galleria

  • Puigcerdà
    Puigcerdà
  • Torre del Campanar
    Torre del Campanar
  • Esglesia Sant Domenec
    Esglesia Sant Domenec
  • Espanjan ja Ranskan raja Puigcerdàsta nähtynä. Rajan toisella puolella sijaitsee Bourg-Madamen kunta.
    Espanjan ja Ranskan raja Puigcerdàsta nähtynä. Rajan toisella puolella sijaitsee Bourg-Madamen kunta.

Lähteet

  1. ↑ a b Ajuntament de Puigcerdà: Dades generals Municat. Arkistoitu 20.1.2012. Viitattu 12.6.2010. (katalaaniksi)
  2. ↑ a b c Situació geogràfica Municat. Viitattu 12.6.2010. (katalaaniksi)
  3. ↑ a b Fitxes municipals. Puigcerdà Idescat. Viitattu 3.11.2018. (katalaaniksi)
  4. ↑ a b c d e Puigcerdà (PDF) Ajuntament de Puigcerdà. Arkistoitu 16.11.2010. Viitattu 12.6.2010. (englanniksi)
  5. ↑ José Antonio Hermida Ramos de Wielersite. Viitattu 12.6.2010. (hollanniksi)
  6. ↑ Gemma Arró Ribo skimountaineering.org. Viitattu 12.6.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Baixa Cerdanyan kunnat