Punakulta

Nykymaailmassa Punakulta:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Punakulta on yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, tieteellisen vaikutuksensa tai kulttuurialan merkityksensä vuoksi aihe, joka ansaitsee erityistä huomiota. Vuosien varrella on tehty lukuisia tutkimuksia, jotka ovat tuoneet valoa Punakulta:een liittyviä eri näkökohtia, mikä on mahdollistanut sen merkityksen paremman ymmärtämisen ja arvostamisen. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti kaikkia Punakulta:een liittyviä näkökohtia tavoitteenamme tarjota kattava ja täydellinen näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

MB&F:n punakultainen kello Horological Machine 3

Punakulta eli ruusukulta on metalliseos, jossa on kullan lisäksi seosmetallina pääosin kuparia. Metalliseoksen värisävy riippuu käytetyistä metalleista ja näiden sekoitussuhteesta. Kuparin lisääminen tekee kultapohjaisesta seoksesta punertavaa.

Punakullan suosio koruissa ja kelloissa on kasvanut 2010-luvulla.[1] Koruissa käytettävän punakullan sekoitussuhteissa ja värisävyjen nimeämisessä on valmistajakohtaisia eroja.[2] Koruissa käytettävä punakultaseos saattaa sisältää 50 % kultaa ja 50 % kuparia.[3] Muitakin sekoitussuhteita on, esimerkiksi 58,5 % kultaa, 27,7 % kuparia ja 13,8 % hopeaa.[4] Riippuen tarkasta sekoitussuhteesta punakultaseoksen kultapitoisuus saattaisi siis olla noin 12-14 karaattia.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Punakulta valloittaa korumarkkinoita – etenkin venäläisten suosiossa 2013. Yle. Viitattu 18.11.2014.
  2. ↑ Korujen osto-opas Tillander. Arkistoitu 26.9.2018. Viitattu 18.11.2014.
  3. ↑ Emsley, John: Nature’s Building Blocks: An A-Z Guide to the Elements, s. 206. Oxford University Press, 2011. ISBN 9780198503415 Teoksen verkkoversio Viitattu 18.11.2014.
  4. ↑ Punakulta Kultapiste. Viitattu 18.11.2014.