Nykymaailmassa Pussikaljaromaani:stä on tullut yhä tärkeämpi eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien kulttuuri ja yhteiskunta. Sen vaikutus on kiistaton, ja sen vaikutukset ovat monipuolisia ja monimutkaisia. Tässä artikkelissa perehdymme Pussikaljaromaani:n universumiin, tutkimme sen eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta nykyisessä kontekstissa. Pyrimme valaisemaan tätä monimuotoista ja monitahoista ongelmaa sen alkuperästä sen mahdolliseen tulevaan kehitykseen.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Vain yksi viite |
Pussikaljaromaani | |
---|---|
![]() |
|
Kirjailija | Mikko Rimminen |
Kieli | suomi |
Genre | yhdenpäivänromaani |
Kustantaja | Teos |
Julkaistu | 2004 |
Ulkoasu | sidottu |
Sivumäärä | 330 |
ISBN | 951-851-019-9 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Pussikaljaromaani on Mikko Rimmisen vuonna 2004 ilmestynyt romaani, joka kertoo kolmen Helsingin Kalliossa asuvan nuoren miehen kesäpäivästä. Romaani on käännetty saksaksi, ruotsiksi, hollanniksi, latviaksi ja venäjäksi.
Tuomo Karhu vertasi Kiiltomato.net -sivustolla teosta Joel Lehtosen romaaniin Putkinotko, paitsi sen hauskuuden ja yhteiskunnasta syrjäytyneiden kuvauksen takia, myös tajunnanvirtatekniikan vuoksi.[1] Kirjailija Jarkko Tontti ylisti teoksen kieltä Nuori Voima -lehdessä ja vertasi kirjaa Volter Kilven teokseen Alastalon salissa.[2]
Ilmestyessään Pussikaljaromaani sai osakseen lähes yksinomaan ylistäviä arvioita. Sitä on pidetty muun muassa ensimmäisenä kuvauksena entistä jakautuneemmasta Suomen kansasta. Teos oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi.
”Sinä ehkä sinänsä arvottoman päivän kituliaana aamunkoina esitettiin kesäteatterissa jo rahvaankuvaelmaa suurella sydämellä ja harrastuksella.” on Pussikaljaromaanin ensimmäinen lause. Teos on kuvaus kolmesta nuoresta miehestä joiden nimet ovat Marsalkka, Henninen ja Lihi sekä heidän yrityksistään päästä pelaamaan noppaa ja saada maailmalta edes vähän rakkautta. Romaani kuvaa heidän kesäistä päiväänsä Kalliossa.
Päähenkilöt keskustelevat loputtomasti, välillä yllättävän sivistyneestikin, etsivät kadonnutta noppaa, hankkivat olutta ja yrittävät hieroa tuttavuutta vastakkaisen sukupuolen kanssa. Päähenkilöiden loputonta jahkailua asioiden kanssa kuvaa seuraava ote: ”Tekis kyllä mieli tehdä jotain, Lihi sanoi- tai ainakin tekis mieli tehdä mieli...”
Henkilöt ovat juuttuneet Kallioon. Kun he yrittävät päästä raitiovaunulla keskustaan, he joutuvat rautatieasemalla vaikeuksiin ja päättävät siirtyä heti takaisin kotikaupunginosaansa. Kalliossa he törmäilevät ystävänsä Kotilaisen rappukäytävässä ja pakenevat moottoripyöräjengiläisiä. Ukkossade ja sähkökatko vaikeuttavat oluenjuontia. Kirjan tapahtumat päättyvät uuden päivän sarastaessa. ”Varjosta raiteita pitkin loikki näkyviin jonkinlainen rusakko. Se oli varmaan menossa Pasilaan”, ovat kirjan viimeiset lauseet.
Pussikaljaromaani on sovitettu näytelmäksi kahdesti. Molemmat sovitukset on tehty vuonna 2006. Ensimmäisen sovituksen teki Eriteatteri. Näytelmän ohjasi Jerker Polso ja pääosissa nähtiin Juha Hippi, Samu Loijas ja Karo Lauronen. Toisen sovituksen teki Kuusankosken teatteri. Kuusankoskella näytelmän ohjasi Piia Klemola ja pääosissa nähtiin Jari Lukkari, Sami Lahtinen ja Janne Priha.
Kirjasta on elokuvasovitus, jota kuvattiin kesällä 2010 Kallion kaupunginosassa Helsingissä.[3]