Pyörökirkko
Nykyään Pyörökirkko on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Ilmestymisestään lähtien Pyörökirkko on herättänyt suurta kiinnostusta ja ollut keskustelun kohteena eri piireissä. Vuosien varrella Pyörökirkko on osoittautunut merkitykselliseksi useilla aloilla teknologiasta politiikkaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensä. Kun jatkamme Pyörökirkko:n tutkimista ja analysointia, on välttämätöntä ymmärtää sen vaikutus jokapäiväiseen elämäämme ja ympäröivään maailmaan. Tässä artikkelissa perehdymme Pyörökirkko:n merkitykseen ja sen vaikutukseen nyky-yhteiskunnan eri näkökulmiin.
Pyörökirkko on pohjakaavaltaan pyöreä kirkko[1]. Kristinuskon alkuaikoina pyörökirkkoja rakennettiin tavallisesti hauta- ja kastekirkoiksi. Keskiajalla Itämeren alueella kehittyi erityinen pyörökirkkojen tyyppi, jykevä ja tornimainen rakennus, joka rakennettiin jumalanpalveluksen lisäksi myös puolustustarkoituksiin. Tällaiset pyörökirkot olivat suosittuja Pohjoismaissa 1000–1100-luvulla, ja niitä on runsaasti Tanskassa, etenkin Bornholmin saarella, jossa niitä on neljä.
Pyörökirkkoja on rakennettu Pohjoismaissa myöhemminkin, muun muassa uusklassismin aikaan. Suomen tunnetuimpia pyörökirkkoja on Haminan Pietari-Paavalin kirkko, joka valmistui 1837. Puinen Vimpelin kirkko valmistui 1807.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Pyörökirkko Leena Valkeapää, Ulla Salmela, Elina Bonelius, Taidehistorian sanasto, Jyväskylän yliopisto TAIKU/Taidehistoria, 1997.. Viitattu 8.2.2009.