Nykyään Pyhän Andreaan skiitta:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Yhä useammat ihmiset etsivät tietoa Pyhän Andreaan skiitta:stä ja sen vaikutuksista eri alueilla. Politiikasta teknologiaan Pyhän Andreaan skiitta on osoittautunut määrääväksi tekijäksi, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Tämä artikkeli pyrkii analysoimaan ja syventämään Pyhän Andreaan skiitta:n merkitystä ja laajuutta sekä sen vaikutusta elämäämme. Näitä linjoja pitkin tutkimme Pyhän Andreaan skiitta:n eri puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa.
Pyhän Andreaan skiitta Σκήτη Αγίου Ανδρέου Βατοπεδίου |
|
---|---|
![]() Pyhän Andreaan skiitta. |
|
Sijainti |
Athos, ![]() |
Koordinaatit | |
Kirkkokunta | ortodoksinen kirkko |
Pääluostari | Vatopédin luostari |
Tyyppi | skiitta, munkkiluostari |
Asukkaita | 46[1] |
Athosvuori |
|
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Pyhän Andreaan skiitta (kreik. Σκήτη Αγίου Ανδρέου Βατοπεδίου, Skíti Agíou Andréou Vatopedíou eli Σαράι, Sarái) on ortodoksinen Vatopédin luostarin alaisuuteen kuuluva skiitta eli sivuluostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.[2][3]
Pyhän Andreaan skiitta sijaitsee aivan Athoksen hallinnollisen keskuksen Karyéen kylän pohjoispuolella. Skiitta on suurikokoinen ja sillä on skiitan asema lähinnä siksi, ettei Athoksen alueelle ole lupaa perustaa uusia varsinaisia luostareita. 1900-luvun alussa skiitassa asui jopa 700 munkkia. Skiitan kirkko on rakennettu vuonna 1867. Se on koko Athoksen suurin kirkko ja sen suurin korkeus on 30 metriä ja pituus 60 metriä.[4]
Skiitassa noudatetaan kinobioottista kilvoittelutapaa.[3] Vuonna 2011 skiitassa oli 46 asukasta.[1]