Seuraavassa artikkelissa Pyhän Matteuksen kappeli:tä käsitellään eri näkökulmista sen alkuperään, kehitykseen ja merkitykseen tänä päivänä. _Var1 on ollut kiinnostuksen ja kiistelyn aiheena läpi historian, ja sen vaikutus kattaa useita alueita kulttuurista teknologiaan. Tässä tekstissä tutkitaan Pyhän Matteuksen kappeli:n eri puolia analysoiden sen merkitystä modernissa yhteiskunnassa ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Lisäksi tarkastellaan sen merkitystä nykyajan kontekstissa sekä sen roolia inhimillisen kehityksen ja globaalin hyvinvoinnin kannalta.
Pyhän Matteuksen kappeli | |
---|---|
Pyhän Matteuksen kappeli heinäkuussa 2011. |
|
Sijainti | Kempele |
Seurakunta | Kempeleen seurakunta |
Rakentamisvuosi | 1992 |
Materiaali | kivi |
Poistui käytöstä | 2017 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Pyhän Matteuksen kappeli oli Kempeleessä sijaitsevan Kauppakeskus Zeppelinin yhteydessä oleva kappeli. Kappeli alkujaan oli kauppakeskus Zeppelinin ja Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin yhteishanke.[1]
Kappeli vihittiin käyttöön kauppakeskuksen avajaisten yhteydessä 8. huhtikuuta 1992, jonka suorittivat piispa Olavi Rimpiläinen ja metropoliitta Leo.[2] Zeppelinin kappeli oli Suomen ensimmäinen kauppakeskukseen sijoitettu kappeli.[3]
Kappeli oli suunniteltu erilaisten toimitusten, kuten vihkimisen ja kasteiden suorittamiseen sekä hiljentymiseen. Kuitenkin sen toiminta viime vuosina vähentyi huomattavasti. Viimeisinä aikoina kappelissa oli yhteiskristillisten vapaaehtoisten järjestämä päivystys kerran viikossa. Muuten kappeli oli suurimmalta osin ollut suljettuna muun muassa siihen kohdistuneen ilkivallan takia.[1]
Kappeli purettiin keväällä 2017.[1]