Tässä artikkelissa perehdymme Pyhien vuorten kansallispuisto:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, vaikutuksia ja merkitystä nykyään. Pyhien vuorten kansallispuisto:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli maailmamme muovaamisessa syntymisestään vaikutukseensa yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tämän yksityiskohtaisen analyysin aikana tarkastelemme sen tärkeimpiä näkökohtia sekä sen ajan kuluessa herättämiä kiistoja ja keskusteluja. Populaarikulttuurin vaikutuksista politiikkaan ja talouteen Pyhien vuorten kansallispuisto on asettanut itsensä väistämättömän kiinnostuksen kohteena nykyajassa. Liity kanssamme tälle Pyhien vuorten kansallispuisto:n löytö- ja pohdiskelumatkalle ymmärtääksesi paremmin sen tärkeyden ja merkityksen yhteiskunnassamme.
Sijainti | |
---|---|
Lähin kaupunki | |
Pinta-ala |
405,89 km² |
Tyyppi | |
---|---|
Perustettu |
13.2.1997 |
Pyhien vuorten kansallispuisto tai Svjati Horyn kansallispuisto (ukr. Національний природний парк «Святі Гори», Natsionalnyi pryrodnyi park "Svjati Hory") on kansallispuisto Ukrainan Donetskin alueella.[1][2] Vuonna 1997 perustetun laajan, useista osista koostuvan kansallispuiston pinta-ala on 405,89 neliökilometriä.[3][2] Kansallispuisto on saanut nimensä Donetsjoen rinteellä, Svjatohirskin kaupungin lähistöllä sijaitsevasta Svjatohirskin lavrasta, joka on yksi neljästä Ukrainassa lavran arvon saaneista luostareista.[4][5] Laaja kansallispuisto on tarjonnut luostarin ohella seudulla kävijälle mahdollisuuden hiljentyä ja virkistyä.
Kansallispuiston alue on ollut Venäjän hyökkäyssodassa (2022–) taistelutantereena, ja sotatoimet ovat paitsi surmanneet ja haavoittaneet ihmisiä, tuhonneet laajalti sekä luontoa että rakennuksia (tammikuuhun 2023 mennessä).[6][7] Suojelualueiden tuhoamista voidaan tarkastella osaltaan myös Venäjän sotimisensa yhteydessä tekeminä ympäristörikoksina.[8] Taistelujen tuloksena maastoon on sotatoimialueilla jäänyt vaarallisia räjähtämättömiä ammuksia ja miinoja, joiden poistaminen voi Ukrainan luonnosta kestää vuosikausia.