Pyhimyskehä

Nykyään Pyhimyskehä:stä on tullut erittäin kiinnostava ja merkityksellinen aihe useilla alueilla. Sen vaikutus on herättänyt laajaa keskustelua ja sen vaikutus on levinnyt maailmanlaajuisesti. Tässä artikkelissa analysoimme perusteellisesti Pyhimyskehä:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa, tutkimme sen eri ulottuvuuksia ja pohdimme sen merkitystä elämässämme. Alkuperäistään nykyiseen evoluutioonsa Pyhimyskehä on ollut tutkimuksen ja pohdinnan kohteena, mikä on herättänyt asiantuntijoiden ja fanien uteliaisuutta. Tämän analyysin avulla pyrimme valaisemaan Pyhimyskehä:n monia puolia ja sen vaikutuksia nykymaailmaan.

Yksityiskohta Cimabuen Pisan tuomiokirkossa olevasta apsismosaiikista Kristuksen Kruunaus Johanneksen ja Marian kanssa vuodelta 1301-1302.

Pyhimyskehä eli nimbus, glooria, gloria, gloriola tai aureola on sädekehä, joka kuvaa jumalallisten henkilöiden pyhyyttä. Yleisin pyhimyskehän muoto on päätä ympäröivä pyöreä kiekko. Soikeaa tai mantelinmuotoista kehää nimitetään mandorlaksi.[1][2]

Kehän käyttö taiteessa juontuu luultavasti aiemmista aurinkouskonnoista, joissa palvottiin aurinkoon liittyviä henkilöitä.[3] Kehä voi myös viitata poikkeuksellisena pidetyn henkilön auraan, joka liittyi jo muinaisten egyptiläisten uskomuksiin.

Auringonjumala Heliosta esittäneellä Rhodoksen kolossilla sanotaan olleen liekkimäinen sädekehä ja soihtu kädessä. Maanjäristyksessä ennen ajanlaskun alkua tuhoutunut veistos on ollut yksi esikuva Vapaudenpatsaalle, jolla on vastaava sähekehä.

Pyhimyskehää on käytetty paljon kristillisessä uskonnollisessa taiteessa. Pyhimyskehät tunnettiin kuitenkin jo ennen vuotta 1000 eaa. intialaisessa, persialaisessa, kreikkalaisessa ja roomalaisessa taiteessa. Pyhimyskehä kuvataan joskus koko vartaloa ympäröivänä pyöreänä tai soikeana kehänä.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Kallio, Rakel et al.: Taiteen pikkujättiläinen, s. 541. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X.
  2. ↑ Valkeapää, Leena (toimitus): Taidehistorian sanasto Jyväskylän yliopisto - Taidehistoria. Viitattu 24.9.2019.
  3. ↑ Valo kristillisessä taiteessa Tietopankki. Ortodoksi.net. (Archive.org). Arkistoitu 28.2.2017. Viitattu 14.8.2009.

Aiheesta muualla