Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Pyhän Sofian katedraali (Novgorod):n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä ja kehityksestä sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa tutkimme kaikkia näkökohtia, jotka tekevät Pyhän Sofian katedraali (Novgorod):stä kiinnostavan ja keskustelun aiheen. Opimme sen eri puolista, sen vaikutuksista elämäämme ja sen vaikutuksista kulttuurisella ja sosiaalisella alalla. Yksityiskohtaisen analyysin ja syvällisen tarkastelun avulla löydämme kaiken, mitä Pyhän Sofian katedraali (Novgorod):llä on tarjota ja miten se on merkinnyt ennen ja jälkeen historian. Valmistaudu uppoutumaan tälle jännittävälle matkalle ja löydä kaikki puolet, jotka tekevät Pyhän Sofian katedraali (Novgorod):stä tutkimisen arvoisen teeman.
Pyhän Sofian katedraali | |
---|---|
Софийский собор Sofiiski sobor |
|
![]() |
|
Sijainti | Venäjä, Novgorod |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | kirkkorakennus |
Valmistumisvuosi | 1050 tai 1052 |
Julkisivumateriaali | kivi |
Korkeus | 38 m |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Pyhän Sofian katedraali on Novgorodissa sijaitseva ortodoksinen katedraali ja Novgorodin hiippakunnan pääkirkko. Se on Venäjän vanhin yhä toiminnassa oleva rakennus.
Pyhän Sofian katedraali on 38 metriä korkea, viisikupolinen kivikirkko.[1] Se sijaitsee Olhavanjoen länsirannalla vanhan kaupunkilinnoituksen (detinets) alueella. Sen rakennuttivat vuosina 1045–1050 Novgorodin ruhtinas Vladimir Jaroslavitš, tämän isä Jaroslav Viisas ja arkkipiispa Luka Židjata.[2] Se korvasi palaneen tammisen 13-kupolisen kirkon katedraalin, jonka oli rakennuttanut piispa Joakim Korsunilainen vuonna 989[3]. Pyhän Sofian katedraali on Venäjän vanhimpia kirkkorakennuksia yhdessä Zelentšukin kirkon ja Šoanan kirkon kanssa. Arkkipiispa Luka vihki sen käyttöön 14. syyskuuta 1050 (tai 1052).[4] Jaroslav Viisaan rakennuttama Pyhän Sofian katedraali Kiovassa on rakennettu samoihin aikoihin.[2]
Yleisesti katedraali tunnetaan nimellä Pyhä Sofia. Se ei ole nimetty pyhimyksen mukaan, vaan nimi tulee kreikan kielen viisautta tarkoittavasta sanasta Σoφíα. Novgorodin Pyhän Sofian katedraali on pyhitetty Jumalan Pyhälle Viisaudelle ja matkii Hagia Sofian katedraalia Konstantinopolissa.
Arkkipiispa Joanni kultautti vuonna 1408 Pyhän Sofian katedraalin kultaisen pääkupolin. Suurin ja laajin kupoli kruunaa tornin, joka johtaa ylempiin gallerioihin. Keskiajalla siellä sanottiin olleen Novgorodin aarrekammio sekä kirjasto, jonka olisi perustanut Jaroslav Viisas. Kun kirjasto siirrettiin Pietarin hengelliseen akatemiaan vuonna 1859, siellä laskettiin olleen yli 1 500 eri kirjaa. Vanhimmat kirjat olivat 1200-luvulla. Arkkipiispa Leo perusti kirjaston uudelleen. Vuonna 2004 kirjastossa oli noin 5 000 kirjaa.[5]
Kirkossa on vuosina 1152–1154 Magdeburgissa tehdyt ovet. Ovet suunniteltiin alun perin Polotskin Marian ylösnousemuksen katedraaliin. Novgorodiin ne päätyivät ilmeisesti 1450-luvulla. Ovia kutsuttiin Sigtunan oviksi, koska tarinan mukaan ovet tuotiin saaliina Ruotsista Sigtunan tuhon (1187) yhteydessä. Tarinan toisen version mukaan ovet ovat Bysantista, josta ne tulivat Khersonin eli Korsunin kautta. Alun perin niitä kutsuttiin Korsunin oviksi. Puiset ovet on päällystetty pronssilevyillä, joissa on kuvattuna tapahtumia vanhasta ja uudesta testamentista, Magdeburgin piispa Vihman ja Polotskin piispa Aleksanteri, käsityöläiset Riquin ja Wissmut ja venäläinen Avraam. Avraamin on mahdollisesti pitänyt koota ovet niiden kuljetuksen jälkeen, tai hän eli satoja vuosia myöhemmin ja lisäsi oman kuvansa joukkoon.[6]